Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Kriisi voi mah­dol­lis­taa uu­den­lai­sen yh­tei­söl­li­syy­den vah­vis­tu­mi­sen: "Kun­nan- ja seu­ra­kun­nan joh­ta­jien pitäisi ottaa näkyvä rooli oman alueen­sa ihmisiä koh­taan"

Yhteisöllisyyttä alueemme ikäihmisten voimavarana tutkineena haluan kertoa, mitä yhteisöllisyys ja sen kokeminen merkitsee meille ikäihmisille. Tarkastelen yhteisöllisyyttä, sen ilmenemistä ja me-hengen syntymistä tämän alueen ikäihmisten näkökulmasta tutkimustuloksiani hyväksikäyttäen. Väitöstutkimuksen aikana ikääntyvät kokivat, että täällä syrjäisellä maaseudulla, Koillismaalla, on vielä hyvä ikääntyä. Entä nyt kun koronakriisi tai sen uhka koettelee asuinalueemme ihmisiä, yhteisöjämme, kuntaamme ja seurakuntaamme.

Yhteisöllisyyden määrittelemisestä: Yhteisölliset voimavarat ja yksilöllinen tyytyväisyys syntyy, jos ikääntyvä kokee omalla alueellaan olevansa hyväksytty ja arvostettu yhteisön jäsen. Kun ihminen voi toiminnassaan kokea kuuluvansa johonkin laajempaan ”meihin”, joka on innostunut samasta asiasta ja innostunut myös tämän henkilön mukana olosta, se on inhimillisen toiminnan kaikkein eniten voimavaroja antavista ja palkitsevista kokemuksista ja yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyyden takana on ihmisten välinen yhteys, joka alkaa yhteydenotosta samoin ajatteleviin, tunteviin ja toimiviin ihmisiin.