Lukijalta
Mielipide

Lu­ki­jal­ta: Nopea tie­to­lii­ken­ne­yh­teys EU:n joka kolk­kaan, vaatii Eu­roo­pan ko­mis­sion pu­heen­joh­ta­ja – miksi Kit­kan­tien ka­tu­re­mon­tis­sa ei tehdä tu­le­vai­suu­den pe­ru­sinf­raa?

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi näin puheessaan. Kun EU:n 2020 digitaalistrategiassa tavoite on, että kaikilla on vuonna 2025 100 Mbit/s-yhteysnopeus, joka on nostettavissa nopeuteen 1 Gbit/s, niin sehän tarkoittaa valokuituliittymää.

Kun jo 2006 Valtioneuvoston kanslian julkaisussa ”kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015” tavoite oli, että 2015 symmetriset 100 Mbit/s-laajakaistayhteydet ovat yleisessä käytössä ja uudet rakennetaan nopeuteen 1 Gbit/s, niin olisipa Kuusamollakin ollut jo vuosia aikaa toteuttaa jo tuolloin tiedotettu tarve.

Virkamiesten tieto ja taito ei vain ole riittänyt ymmärtämään täysin yksiselitteisiä viestejä.

Katuremontissakin tärkein eli tulevaisuuden perusinfra on jätetty täysin huomioimatta.

En ole katutyömaalla nähnyt betonisia kaapelikaivoja, kaivojen välisiä putkituksia enkä kaivoista putkituksia kiinteistöihin tai tonttien kohdalle katualueen ulkopuolelle.

Toisin sanoen tulevaisuudessa kadut revitään uudelleen auki kunhan aikanaan tulee asiat ymmärtävät virkamiehet.

Tällä viikolla viimeksi sain puhelun, jossa kyseltiin mitä tehdä kun Telia on yhden kunnan keskustassa irtisanonut pankin kupariverkon kautta tulevan yhteyden. Kyse on siitä, että lankapuhelinliittymät häviävät ja kupariverkon kautta saatavat laajakaistaliittymät eivät pärjää edes mobiilillekaan ja kupariverkon ylläpito kannattomana lopetetaan.

Näin tulee käymään Kuusamossakin ja silloin ongelma koskettaa varsinkin pankkeja, kauppoja, yrityksiä, mutta myös kotitalouksia. Eihän sitten syyttävä sormi voi osoittaa minnekään muualle kuin kaupungintalolle!

Kun perusinfra ei markkinaehtoisesti ole lähtenyt toteutumaan, niin kaupungin olisi monien vuosien odottelun jälkeen pitänyt ymmärtää huolehtia tulevaisuuden tärkeimmän perusinfran toteuttamisesta kuten Taivalkoski, Pudasjärvi, Ranua, Sodankylä jne.

Ei Kuusamo ole ainakaan noita taloudellisesti köyhempi vaan siitä ettei ole perehtynyt asioihin ollenkaan ja miljoonien tukirahat on jäänyt saamatta.

Valitetaan, että ei muka olisi ottajia. Ilomantsi teki yksimielisen valtuustopäätöksen oman verkkoyhtiön perustamisesta ja rakennutti koko kunnan kattavan kuituverkon.

3,5 miljoonan pääomitus verkkoyhtiöön ja 2,2 miljoonan laina, jota verkkoyhtiö on pystynyt lyhentämään on ollut ”viisaan” kunnan tapa ymmärtää asioita ja tulevaisuutta. Siellä ymmärrettiin, että kyse on tulevaisuuden tärkeimmästä perusinfrasta, joka kuntaan on toteutettava eikä silloin tarvita mitään turhia kyselyjä.

Miksi kysellä asiasta, jonka tarpeellisuutta tulevaisuudessa tavalliset ihmiset eivät voi tietää? No saahan kyselyllä haluamansa tuloksen, jota todennäköisesti haluttiinkin virheellisen mobiilipäätöksen peittelemiseksi. Onkohan toimittu kuntalaisten edun vastaisesti?

Kyse on yritystoiminnan ja asumisedellytysten turvaamisesta pitkälle tulevaisuuteen.

Nopeustarpeen ennustetaan olevan vuonna 2030 1 Gbit/s, ja vuonna 2035 jo 6 Gbit/s!

Aiemmin kun olen aiheesta kirjoittanut, niin kaupunki on väittänyt keskustassa olevan varsin kattavat kuituverkot ja sehän kertoo, että kun asioihin ei perehdytä ollenkaan, niin ei ymmärretä, että kupariverkko ei ole kuituverkko..

Yrityksissä vastaavanlainen asioihin perehtymättömyys tarkoittaisi yrityksen nopeaa konkurssia.

Nyt kun sitten tehdään katuremonttia, niin eipä vielä siinäkään näy mitään merkkiä varautumisesta EU:n tavoitteeseen eikä halua olla osa kehittyvää ja edistyksellistä Eurooppaa.

Ilkka Tammi