Kuusamon kaupunginvaltuusto päättää ensi viikon maanantain kokouksessa kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi arvotetun Porkkatörmän entisen lastensairaalan kohtalosta.
Arvostaako valtuusto Kuusamon historiaa niin, että haluaa säilyttää jatkosodan aikana valmistuneen arvokkaan 1940-luvun funkkista edustavan rakennuksen ja mahdollistaa sille ”jatkoelämän”.
Näin päättäessään valtuusto jättää konkretiaa nykyisten ja tulevien sukupolvien koettavaksi. Porkkatörmän lastensairaalalla on koskettava historia. Se kertoo meille omalta osaltaan, miten taloudellisissa ja muutenkin sodan haasteellisissa oloissa on vahvalla tahdolla menty eteenpäin.
”Porkkatörmän rakentamisen taustalla on 1930-luvun suuri tarve lastensairaalalle. Suomen Punaisen Ristin Oulun piirihallitus osti tontin Kuusamon seurakunnalta. Helsinkiläinen arkkitehti Yrjö Armas Waskinen suunnitteli lastensairaalan.
Rakennustyö aloitettiin vuonna 1941. Rakennustarvikkeita saatiin mm. puutavarayhtiöiltä, Kuusamon kunnalta ja jopa Ruotsista asti. Rakentamista avustivat myös niin suomalaiset kuin saksalaiset joukko-osastot. Rakennus valmistui vuonna 1944.
Ensimmäinen vaihe rakennuksen elämästä jäi lyhyeksi, vajaan vuoden mittaiseksi. Saksalaisten Kuusamosta pakenemisen yhteydessä tekemän tuhotyön jäljiltä pystyssä olivat vain seinät.
Rakennuksen toinen elämä alkoi YK:n jälleenrakennusta tukevan UNRRA-rahaston avustuksella. Kuusamon aluesairaala sai tilapäisen toimipaikan”.
Rakennuksen historia aluesairaalan jälkeen jo monella meistä tutumpaa ja monelle omakohtaista.
Nyt on kolmannen elämän rakentamisen aika. Löytyykö meiltä tahtoa nähdä historiallisen rakennuksen tuoma merkitys pitkälle tulevaisuuteen! Meillä on mahdollisuus yhdistää vanhaa ja uutta toiminnallisesti uuteen käyttöön. Jos meillä ei ole vielä nyt ahaa-elämystä syntynyt, kannattaa jättää innovointimahdollisuus jättää tuleville vuosille.
Historiallisilla rakennuksilla ja niiden toiminnallisella historialla on tärkeä merkitys. Meillä Kuusamossa sotien tuhon seurauksena ei tosin ole paljon rakennuksia jäljellä, jotka olemassaolollaan kuvaavat historiaamme.
On entistä merkityksellisempää ja arvokkaampaan säilyttää sota-ajan tuntumassa rakennuttuja arvokkaita kohteita, kun se on vielä mahdollista.
Ensin kuparisepäksi kouluttautunut Yrjö Waskinen opiskeli myöhemmin arkkitehdiksi. Valmistumisvuosi on 1919. Hänen suunnittelutöidensä luettelo ja sen sisältö on puhutteleva.
Arkkitehti Yrjö Waskisen suunnittelutöitä on mm. Pyhäselän funkkishenkinen pitkäkirkko 1928, Sortavalan kansakoulu 1929, Helsingin tyttönormaalilyseo, Turun maakunta-arkisto 1932, Sortavalan siunauskappeli 1939, Pakilan kirkko 1950 jne.
Edellä esille nostamani rakennukset ovat joko alku peräisessä tai uudessa käytössä. On mielestäni arvokasta, että meillä on täällä hänen suunnittelemansa rakennus.
Porkkatörmän entinen lastensairaala on hyvä sijoitus? Kaikkea elämässämme ei kannata ja ei voikaan mitata rahalla! Meidän tulee edesauttaa Porkkatörmää jatkamaan elämäänsä. Sitä ei tarvitse museoida. Yhdistetään siihen uutta ja rakennetaan alueelle viihtyisä miljöö.
Samalla kerrotaan elävästi tarinaa rakennuksen toiminnallisesta historiasta. Kuusamossa arvostetaan kaunista luontoamme, mutta myös monipuolista ihmisten rakentamaa historiaamme.
