Kun olen kolmanneksen elämästäni asunut Hollannissa, kiinnostaa sikäläinen meno minua varmaan loppuikäni.
Suomi ja Hollanti ovat monessa mielessä samanlaisia maita ja ihmisetkin aika samanlaisia. Siksi on mielenkiintoista seurata ja verrata elämän ilmiöitä siellä ja meillä varsinkin silloin, kun kaikki ei ole ihan samanlaista. Niin myös koronaepidemian kohdalla.
Hollantilaiset ja suomalaiset eivät turhia hötkyile vaan koettavat ottaa asiat rauhallisesti ja nukkua ensin yön yli.
Koronaakin vastaan on edetty melko samaan tahtiin. Hollantiin se rantautui vähän aikaisemmin, joten joihinkin toimiin siellä tietysti ryhdyttiin viikkoa tai kahta ennen meitä. Oppilaitokset kuitenkin suljettiin vasta viime maanantaina eli vain päivää aikaisemmin kuin meillä. Siinä vaiheessa Hollannissa oli kuollut jo useita kymmeniä koronapotilaita ja Suomessa vain yksi.
Hollannin oikeistopopulisteille koulujen kiinnipano ei olisi riittänyt, vaan he olisivat panneet ovet säppiin kautta koko yhteiskunnan. Kun heidän ykkösteemansa maahanmuutto pakosta joutui taka-alalle, koettavat he nyt ottaa koronaepidemiasta niin paljon irti kuin suinkin. Siinä päivänpoliittinen laskelmointi menee maan edun edelle.
Tämä johti dramaattiseen tilanteeseen parlamentissa, kun laitaoikeiston johtaja Wilders tivasi toistuvasti terveysministeriltä, kuinka monta kasvosuojaa maassa oli. Ministeri, joka tuskin oli nukkunut edeltävinä päivinä, tuupertui lattialle tässä ryöpytyksessä ja seuraavana päivänä lääkäri määräsi hänet jättämään tehtävänsä liikarasituksen vuoksi.
Suomessa voimme olla vähän ylpeitäkin siitä, miten valtakunnan johdossa on koronakriisiä hoidettu. Hallitus on jo valmisteluvaiheessa käynyt myös opposition kanssa neuvonpitoa suunnittelemistaan toimenpiteistä. Sen jälkeen niistä on sitten voitu päättää ripeästi ja yksimielisesti.
Toisin on ollut Hollannissa, missä Wilders äänestytti parlamenttia maan sisäisen elämän sulkemisesta, mutta sai tuekseen vain toisen populistipuolueen, niitä kun siellä on sekä iso että pieni. Koko vasemmisto-oppositio puolestaan tuki Mark Rutten keskusta-oikeistolaista hallitusta.
Aivan kuin Suomessa, myös Hollannissa hallituksen politiikka koronakriisissä on mielipidetiedusteluissa saanut kansalaisten ylivoimaisen tuen. Hallituksen ja vasemmisto-opposition yhteisrintama koronaa vastaan on pitänyt hyvin. Vieläpä kävi sitten niin, että eroamaan joutuneen terveysministerin tilalle tuli sosiaalidemokraatti, jonka toiminta edellisessä hallituksessa sai yleistä arvostusta. Hän tuli hallitukseen kolmeksi kuukaudeksi, jona aikana koronaepidemian selän toivotaan taittuvan.
Uuden terveysministerin valinta ei tarkoita, että sosiaalidemokraateista olisi tullut hallituspuolue. Ratkaisu oli yllättävä mutta viisas, sillä se varmistaa hallituksen koronatoimille laajan tuen parlamentissa myös jatkossa. Muita poliittisia kysymyksiä se ei koske, vaan niissä sosiaalidemokraatit pysyvät oppositiossa, jos sitten muille asioille aikaa jääkään.
Oman hallituksemme koronakriisistä lähinnä vastuussa olevat ministerit ovat sekä päteviä että näyttävät hyvin pärjäävän siinä kurimuksessa, johon he ovat joutuneet. Vanhat roolit tuntuvat heittäneen kuperkeikkaa, kun muistaa miten ilkuttiin pikkutytöille, jotka on pantu miesten hommiin. He tekevät työnsä upeasti, kun taas julkisuudenkipeät miehet marmattavat terveysviranomaisten osaamattomuudesta ja esittävät epidemiologian eksperttiä, vaikka heillä ei olisi siihen pätevyyttä, jos kohta hieno titteli voi nimen edessä ollakin.