Metsähallitus kertoo, että Oulangan kansallispuisto jättää 18,9 miljoonaa euroa paikallistalouteen. Puisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan alueilla.
Kansallispuistojen suosio kasvaa jatkuvasti.
Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2016 yli 2,8 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuoteen on seitsemän prosenttia, ja kävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 21 prosenttia.
Luonto- ja historiakohteiden kävijöiden kokemista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on nyt ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Yli 80 prosenttia kävijöistä kokee, että käynti kohensi terveyttä ja hyvinvointia.
– Kansallispuisto- ja muiden luontokohteiden suosio kasvaa vuosi vuodelta. Näyttääkin siltä, että suomalaiset ovat löytäneet luonnon uudestaan, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen tiedotteessa.
Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi, ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi.
Vuonna 2016 paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (60,0 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (21,7 milj. e), Kolin kansallispuisto (19,1 milj. e), Oulangan kansallispuisto (18,9 milj. e) ja Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,7 milj. e).
Kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 miljoonaa euroa ja 1 774 henkilötyövuotta.
– Kansallispuistovierailut parantavat suomalaisten hyvinvointia. Kansallispuistokäynneillä, kuten muullakin luontoliikunnalla, on selkeä myönteinen kansanterveydellinen vaikutus. Kun tarkastellaan kansallispuistoihin tukeutuvan kasvavan luontomatkailun talousvaikutuksia ja kansallispuistokäyntien kansanterveydellistä vaikutusta, voisinpa heittää sloganin: luonto lisää Suomen kilpailukykyä, Hyttinen arvioi.
