Oulun yliopiston tutkimuksella pystyttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan, että kylmällä säällä sydän- ja hengitystieoireita kokeneet joutuivat useammin sairaalahoitoon esimerkiksi sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin, astman tai ahtauttavan keuhkosairauden takia.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kylmäoireilu lisäsi myös sydän- tai hengitystiesyistä johtuvaa kuolleisuutta. Tässä yhteydessä kylmällä säällä tarkoitetaan alle +10 asteen lämpötilaa.
– Tulos on tärkeä kaikkien niiden kannalta, joille kylmä sää aiheuttaa sydänoireita, kuten rintakipua tai rytmihäiriöitä. Matala lämpötila voi myös lisätä hengitystieoireita, kuten yskää ja limaneritystä sekä hengityksen ahtautumista tai vinkumista, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkijat yllätti havainto, että kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä. Tiedotteen mukaan kylmän aiheuttaman kehon stressin lisäksi tämä voi viitata sairauteen, jota ei ole aiemmin tunnistettu.
Tutkimus osoitti myös, että henkilöillä, joilla oli samaan aikaan kylmään säähän liittyviä sydän- ja hengitystieoireita kokivat useammin terveyshaittoja.
– Terveellä henkilöllä oireet kertovat kylmän sään aiheuttamista kehon normaaleista reaktioista ja näiden aiheuttamasta kuormituksesta. Henkilöillä, joilla on sydän- tai hengitystiesairaus kylmä sää voi puolestaan pahentaa sairauden kulkua ja siten lisätä sairastavuutta ja kuolleisuutta, dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa yhteistyössä THL:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
Laajaan väestötutkimukseen osallistui yhteensä 17 000 25–74-vuotiasta suomalaista. Kylmään säähän liittyviä oireita kysyttiin THL:n toteuttaman neljän kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1997–2012. Tiedot kylmään liittyvistä oireista ja tutkittavien terveydestä yhdistettiin sairaala- ja kuolinsyyrekistereihin ja näitä seurattiin jopa 18 vuoden ajan.
