Mainos: Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 2 kk 11,90 eu­rol­la. Tilaa tästä.

Pää­kir­joi­tus: Ko­ro­na­ke­vääs­tä ei saa tulla la­maut­ta­jaa - nyt on huo­leh­dit­ta­va, että kaikki pysyvät mukana, vaikka talous on seis

1990-luvun laman, it-kuplan puhkeamisen ja finanssikriisin kokeneilla uuden laman mahdollisuus on aina läsnä mielen perukoilla. 

Silti koronaviruksen kaltaista, totaalista länsimaisen vapauden rajoitusta kuitenkaan harva olisi arvannut tulevan. Jo nyt on nähty myös syvät vaikutukset talouteen, niin ihmisten henkilökohtaisella tasolla, yrityksissä, kunnissa ja valtiolla.

Hallitus esitteli keskiviikkona Suomen historian suurimman lisätalousarvion: 4,1 miljardia. Siitä valtaosa käytetään tänä vuonna koronakriisin hoitoon.

Varoilla muun muassa hankitaan suojavarusteita, tuetaan kuntia, lisätään sosiaaliturvaa ja autetaan yrityksiä. Myös urheilua ja kulttuuria tuetaan, 

Pienenä yksityiskohtana on väliaikainen tuki vanhemmille, jotka eivät voi tehdä etätöitä ja ovat jääneet kotiin hoitamaan lapsiaan. 

Kun hallituksen tiedotustilaisuus oli päättänyt, toimituksen sähköpostiin alkoi sadella tiedotteita erilaisilta etujärjestöiltä. Suurimman osan viesti oli, että toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.

Näyttäisi kuitenkin, että edellisistä lamoista on jossain määrin otettu opiksi ja rahoitusta niin yksilöiden kuin yritysten tukemiseen on löytynyt.


Poikkeusolojen myötä tulleen etäopetuksen alkaessa heräsi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti huoli siitä, miten oppilaat voivat, kun arjen tärkeä tukirakenne jäi pois.

Esimerkiksi kouluruuan pitäisi täyttää kolmannes koululaisen ravinnontarpeesta. Kuusamossa päätettiin maksaa 5 euron ja Taivalkoskella 2,5  euron tuki koulupäivää kohti niille oppilaille, jotka ovat etäopetuksessa.

Tämä on tärkeä kädenojennus perheille tilanteessa, jossa perheiden tulot voivat pudota.

Toinen iso huoli on, kuinka kodeissa pärjätään, kun ollaan keskenään ilman mitään järjestettyä toimintaa tai mahdollisuuksia tavata muita.

Aivan ehdoton valtaosa oppilaista on jossain kontaktissa oppilaitokseen ja Koillismaalla on vain kolme peruskoulun oppilasta, joita ei ole laisinkaan tavoitettu etäopetuksen aikana. Koillissanomien juttu aiheesta.

Silti on selvää, että eriarvoisuus kasvaa. Toisissa perheissä vanhemmilla on mahdollisuus auttaa ja tukea koulunkäynnissä, toisissa taas perusturvallisuudessa ja perustarpeiden täyttymisessäkin voi olla suuria puutteita.


Opetus- ja kulttuuriministeriö kysyi kuudelta eri alueen tutkijalta, millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on lapsiin ja nuoriin. Mukana oli asiantuntijoita taloustieteestä tulevaisuuden tutkimukseen, taiteisiin ja lapsiin sekä nuoriin. 

Tutkijoiden mukaan koronakevät on mullistus, joka näkyy akuutin tilanteen lisäksi pitkällä aikavälillä. Tutkijat esittävät tuen tarpeiden selvittämistä ja lisäresursseja muun muassa oppilashuoltoon ja nuorisotyöhön. Tavoitteena on estää se, ettei koronakeväästä tule lamauttavaa sukupolvikokemusta.

Nyt on huolehdittava, että kaikki pysyvät mukana poikkeusolojen yli ja niiden jälkeen.