Pääkirjoitus

Pää­kir­joi­tus: Kuu­sa­mon seu­ra­kun­nan ja kou­lu­jen yh­teis­työ on myön­teis­tä – lapset ovat koko yh­tei­sön asia

Kuusamolaisista ja posiolaisista evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu yli 85 prosenttia kuntalaisista. Taivalkoskelaisista lähes 90 prosenttia. Koillismaa on kirkon vakaata tukialuetta.

Lasten kastaminen on vielä yleisempää kuin kirkkoon kuuluminen. Yli 90 prosenttia koillismaalaisista lapsista kastetaan kirkon jäseniksi, kuusamolaisista jopa 94 prosenttia. Lapsi voidaan ottaa kirkon jäseneksi, jos toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon.

Luterilaisuus elää vahvana koillismaalaisessa kulttuuriperinnössä. Kuusamon kaupungin sivistystoimen ja Kuusamon seurakunnan allekirjoittama suositus yhteistyöstä on nähtävä tätä taustaa vastaan (KS 13.6.2018).

Vaikka monessa perheessä arjen uskonnollisuus on niukkaa, nähdään kirkon ja koulujen yhteistyö myönteisessä valossa. Kirkko tukee työllään lasten ja nuorten hyvinvointia tekemällä nuoriso-, perhe ja kriisityötä.

Aika ajoin keskusteluun nousee kirkkoon kuulumattomien lasten asema. Asia ei ole vaikea, jos siitä ei ehdoin tahdoin tehdä vaikeaa. Vain ne lapset osallistuvat uskonnon harjoittamiseen, joilla on siihen vanhempien lupa. Kuusamon seurakunnan noin kaksi kertaa kuussa järjestämät uskonnolliset aamunavaukset ovat tällaisia. Sen sijaan kevätjuhlissa laulettava Suvivirsi on suomalaista kulttuuriperimää, jonka vaaliminen ei anna aihetta loukkaantumiselle.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteisön asia. On hienoa, kun vanhempien kasvatustyön tukemiseen osallistuvat koulun lisäksi seurakunta ja esimerkiksi alueen urheiluseurat.

Kaupungin ja seurakunnan allekirjoittama suositus ei tuo merkittäviä muutoksia yhteistyöhön. Sen tehtävänä on vakiinnuttaa hyväksi havaitut käytännöt. Sopimuksen tarkoituksena on edistää pitkäjänteisesti arvo- ja eettistä kasvatusta varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Työlle on aina tarve.

Aika ajoin keskusteluun nousee kirkkoon kuulumattomien lasten asema. Asia ei ole vaikea, jos siitä ei ehdoin tahdoin tehdä vaikeaa.