Kuusamossa syntyi 266 lasta vuonna 1987. Sukupolvi myöhemmin, vuonna 2017 lapsia syntyi 124. Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyys luku pysyi lähes muuttumattomana. Vuonna 1987 naista kohti syntyi 2,13 lasta, vuonna 2017 luku oli 2,11.
Ikäluokkien pieneneminen ei johdu Kuusamossa syntyvyyden laskusta, vaan väestön ikärakenteen muutoksesta. Synnytysikäisiä naisia asuu paikkakunnalla vähemmän kuin sukupolvi sitten.
Taivalkoskella syntyi 83 lasta vuonna 1987. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin syntyneitä oli 30 vuodessa. Naista kohti lapsia syntyi 2,36 vuonna 1987 ja 2,15 vuonna 2017.
Posiolla syntyneiden määrä on romahtanut. Vuonna 1987 syntyneitä oli 67, viime vuonna kahdeksan. Syntyvyys on Posiolla alhaisempi kuin naapurikunnissa. Vuonna 1987 syntyi 1,72 lasta naista kohti, vuonna 2017 luku oli 1,34, mikä jää maan keskiarvon alapuolelle.
Luvut käyvät ilmi Suomen Kuvalehden keräämästä aineistosta. Selvityksen mukaan vertailtaessa vuosia 1987 ja 2017, syntyneiden lasten määrä on vähentynyt 260 kunnassa ja pysynyt ennallaan tai noussut 51 kunnassa.
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski seitsemäntenä vuonna peräkkäin Suomessa. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkien aikojen matalin. Kuusamossa ja Taivalkoskella syntyvyys siis ylittää valtakunnan keskiarvon.
Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku olisi jo kääntynyt laskuun. Ilman nuorten perheiden muuttoa paikkakunnalle Kuusamon, Taivalkosken ja Posion väkiluvut jatkavat laskuaan. Sukupolvi sitten syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän. Nyt kuolleisuus ylittää syntyvyyden.
Kuusamossa yritykset tarvitsevat oman ilmoituksensa mukaan 800 työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana. Jos ennuste käy toteen, voi muuttovirran suunta muuttua. Osa muuttajista saapuu maan rajojen ulkopuolelta.