Joko luit: Näin it­se­näi­syys­päi­vää juh­li­taan Koil­lis­maal­la

Viikon kysymys: Seu­ra­sit­ko Rukan maail­man­cu­pien kil­pai­lu­ja?

Kuvaajalta: Ruka Nor­di­cis­sa iski tunne, että olen vapaan tyylin kil­pai­lus­sa pe­rin­tei­sen suk­sel­la

Mainos: Tutustu Koillissanomat Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Kolumni

Pää­toi­mit­ta­jal­ta: Kolme syytä, miksi Kuu­sa­mon 13 mil­joo­nan kou­lu­in­ves­toin­nis­sa kan­nat­taa ottaa muu­ta­man vuoden ai­ka­li­sä

Kuusamossa syntyy tänä vuonna hieman yli 80 lasta. Neuvolan tiedot odottavien äitien lasketuista ajoista yltävät ensi vuoden alkupuolelle. Vuoden 2019 alun perusteella syntyvyys ei ole kääntymässä nousuun.

85 lasta mahtuu viiteen ekaluokkaan syksyllä 2025. Kuusamossa on tällä hetkellä 12 alakoulua. Yksinkertaista matematiikkaa, jonka soisi olevan kirkkaana mielessä, kun Kuusamon kouluista tehdään päätöksiä syksyn kuluessa.

Suurin yksittäinen ratkaisu on päättää 13 miljoonan euron alakoulun rakentamisesta Nilonkankaalle. Alustavissa suunnitelmissa koulu on mitoitettu 350 oppilaalle (1-6. luokat). Jos lasten määrä ei käänny kasvuun, jää lopuille 11 alakoululle jäljelle aikanaan 160 alakoululaista. Eli 15 oppilasta kuhunkin kouluun. Täysin mahdoton tilanne. Alakouluja olisi oikeasti jäljellä 2-3.

Me kuusamolaiset emme tietysti halua uskoa näin synkkään ennusteeseen. Vuoteen 2025 mennessä kaupungilta jää eläkkeelle arviolta 285 henkilöä. Kuusamossa yritykset tarvitsevat oman ilmoituksensa mukaan 800 työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana. Jos ennuste käy toteen, voi muuttovirran suunta muuttua. Osa muuttajista saapuu maan rajojen ulkopuolelta.

Kun on työpaikkoja, on tulomuuttajia ja kouluissa lapsia. Tämä on optimistinen näkemys tulevaisuudesta, joka toivottavasti toteutuu.

Nilonkankaan alakoulun rakentamista on syytä lykätä muutamalla vuodella. Riittää, kun palataan populismin ohituskaistalta normaaliin päätöksentekojärjestykseen. Syitä on ainakin kolme.

On järkevää katsoa hetki, saadaanko muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen myönteinen käänne.

Kaupungin investointiohjelma tuleville vuosille olisi kroonisesti ylimitoitettu ja velkaa jouduttaisiin ottamaan rajusti maakuntauudistuksen aattona, ja vastoin valtuuston hyväksymää taloussuunnitelmaa vuosille 2019-20. Kymmenen miljoonaa nielleen liikuntapaikkarakentamisen jälkeen on syytä vetää henkeä.

Kaupungin ei kannata rakentaa talouden noususuhdanteeseen, kun paikkakunnan rakentajat ja rakennusfirmat ovat valmiiksi täystyöllistettyjä. Noususuhdanteessa rakentaminen on veronmaksajille kallista.

Yli puoluerajojen arvostusta nauttiva ja paikastaan luopuva kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) sanoi Hesarin haastattelussa (HS 26.8.), että politiikasta on kadonnut pitkäjänteisyys.

Sama tauti on levinnyt kuusamolaiseen paikallispolitiikkaan. Keskustan kunnallisjärjestö teki Nilonkankaan koulun rakentamisesta päätöksen säkki päässä jo keväällä – ilman selvityksiä ja suunnitelmia. Kasvatus- ja sivistyslautakunta nimeää Kuusamon koulujen tulevaisuutta suunnittelevan kouluverkkotyöryhmän kokouksessaan tänään. Marssijärjestys on tietysti naurettava, mutta Töllin sanoin: siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

Riittää, kun palataan populismin ohituskaistalta normaaliin päätöksentekojärjestykseen.