Kolumni

Pitääkö kaiken olla heti val­mis­ta? - ur­hei­lu­maail­man mie­len­kiin­toi­suus

Kymmenien vuosien ajan olen toiminut erilaissa ohjaus-, koulutus- ja valmennustehtävissä monien eri lajien kanssa. Jokainen vuosi on ollut erilainen. On tietenkin asioita, jotka vuosittain tehdään samalla tavalla. Kuitenkin aina tapahtuu uutta ja onkin tapahduttava. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Monet ovat ne hetket, jolloin on saanut iloita menestyksestä. Vuosien aikana myös on täytynyt ottaa pettymyksiä vastaan. Mikään homma ei menne ainoastaan menestyksekkäästi eteenpäin. Aina tulee ala- ja ylämäkiä, joita on vain jaksettava kulkea tilanteen mukaan. Olen saanut huomata, ettei valmentaja ole koskaan valmis, aina löytyy uutta tietoa. On uskallettava kokeilla asioita ja sen perusteella tehtävä päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Itse olen koittanut olla mahdollisimman paljon apuna eri lajien urheilijoille sekä heidän valmentajilleen. Jos on ollut tai on jotain annettavaa, niin miksei sitä voi jakaa eteenpäin. Yllättävän vähän on vuosien varrella todella tultu pyytämään neuvoja. Monesti ovat aikoneet ottaa yhteyttä, mutta … En pidä itseäni mitenkään parempana, mutta kymmenien vuosien kokemuksesta näen olevan hyötyä. Ehkäpä se on vähän meidän luonteessamme, että kyllähän minä itsekin pärjään. Toki viime aikoina olen huomannut tässäkin asiassa edistymistä.

Myös yksi mielenkiintoinen piirre on tullut esille nuorten urheilijoiden kanssa toimiessa. Välillä tuntuu, että kaikki olisi oltava heti tässä ja nyt. Ei välttämättä olla valmiita panostamaan tarvittavaa määrää harjoitteluun ja oheistekemiseen. Ei oikein jakseta keskittyä kunnon tekemiseen.Onko se tämä nykyinen kiireellinen elämänrytmi opettanut, että heti pitäisi olla valmista.

On muistettava, että uusien asioiden oppiminen vaatii satoja, satoja toistoja, jotta voidaan puhua ns. automatisoitumisesta. Menestyksekkään uran luomiseen menee useita vuosia. Olen kyllä saanut läheltäkin seurata eri lajien urheilijoiden sinnikästä työskentelyä kohti asetettuja tavoitteita. Vuosien työ on tuottanut ja tuottaa tuloksia.

”Välillä tuntuu, että kaikki olisi oltava heti tässä ja nyt.

Yhtenä mielenkiintoisena asiana on voinut huomata sen, kuinka innokkaasti urheilija on valmis jatkamaan harjoittelua loukkaantumisen / loukkaantumisten tai muiden vastoinkäymisten jälkeen. Hän, joka on jatkanut kohti tavoitteitansa em. asioiden jälkeen, on yleensä tehnyt hienoja tuloksia.

Muutamia kertoja on tullut huomattua se, etteivät kaikki aina ymmärrä harjoittelun monipuolisuutta. Puutteita näkee paljon esim. liikkuvuudessa, kesivartalon lihaksistossa, juoksutekniikassa ja itsensä likoon laittamisessa. Ehkäpä em. asiat eivät ole niitä mukavimpia ja siksi jäävät vähemmälle. Kyllähän tavoitteisiin tähtäävän urheilijan on opittava tekemään monia asioita myös itsekseen.

Ryhmäharjoittelu on myös tärkeää ja onnistuu kaikissa lajeissa. Samalla luodaan yhteishenkeä ja lisätsemppiä koviin koitoksiin ja harjoituksiin. On muistettava, että jokainen tekee työnsä itse. Valmentajien ohjeet / kannustukset yms. ovat tärkeänä apuna. Toisen puolesta ei voi kukaan harjoitella.

Mielenkiinnolla odotan jo alkanutta vilkasta urheilukesää. Haluan myös tuoda esille urheilu-/ liikuntamaailman mielenkiinnon ihan vaan tavallisen kuntoilijan / harrastajakin puolesta. Aina ei tarvitse olla suuria tavoitteita tai kilpailemista. Kaikkia lajeja voi tehdä myös harrastusmielessä omissa porukoissa. Sielläkin on kuitenkin tärkeää pyrkiä tekemään suht oikealla tavalla, jotta välttyisi turhilta vaivoilta.

On huomattava, ettei liikunnasta tullut lihaskipu ole vaarallista. Yleensä se menee ohi, kun jatkaa liikkumista lihaksiston tottuessa uusiin liikkeisiin. Koska kaikki auttaminen liikunta-asioissa kiinnostaa, niin voi tarvittaessa tulla neuvomaan ns. höntsäporukoitakin.

Eipä muuta kuin liikunnan iloa ja tsemppiä.