Ru­ka, ­Rui­jan­mut­ka ja Kit­kan­tie nie­le­vät isoim­mat in­ves­toin­ti­ra­hat – Kuusamo joutuu ot­ta­maan lisää lainaa, sillä kiin­teis­töt vaaa­ti­vat uu­dis­tus­ta: "Ai­na kor­jaa­mi­nen ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta"

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen sekä kaupungin Hallinto- ja talousjohtaja Jaana Niemelä sekä kaupunginjohtaja Jouko Manninen.

Kuva: Jani Väisänen

Kuusamon kaupungin investointeihin esitetään 10,5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kärkikohteita ovat Ruijamutkan ryhmäkoti, uusi Nilon yhtenäiskoulu ja Ruka. Kuusamon kiinteistöt rapistuvat ja matkailu kasvaa voimakkaasti. Lainaraha on nyt halpaa.

– Kiinteistöjen uudistamistarve on suuri, koska aina korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, kaupunginjohtaja Jouko Manninen kertoo.

Kasvava velkamäärä mietityttää kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Tuomo Hännistä (kesk).

– Varmaan joudutaan priorisointia vielä tekemään, arvioi Hänninen ennen maanantain kaupunginhallituksen kokousta.

Uuden koulun suunnitteluun ja mahdolliseen aloittamiseen varataan 700 000 euroa ensi vuodelle.

Hännisen mukaan uuden Nilon koulun rakentamista tulee tarkastella niin, että ongelma poistuu. Hänninen sanoo, että kouluongelmaa on jo saatu osaksi ratkaistua. Hän kertoo esimerkkinä, että ilmastointia on jo parannettu Nilolla.

– Joka tapauksessa pitää olla selvä suunnitelma, mitä tehdään.

Suurin yksittäinen investointi keskustaan on Ruijanmutkan ryhmäkodin laajentaminen kahdella miljoonalla eurolla. Rukan stadionin parannuksiin kaupunki investoi myös kaksi miljoonaa euroa ja Rukan kaupunkiympäristön kehittämiseen 1,5 miljoonaa.

Rukan investoinnit kaupungin johto katsoo kuitenkin nettomääräisesti nollaksi euroksi, koska nämä menot rahoitetaan Mannisen mukaan kiinteistöjen myynneillä ja muilla maankäyttökorvauksilla.

– Rukan investointien nettovaikutukset ovat nolla euroa, sanoo Manninen.

Kitkantien ja Ouluntaipaleen remonttiin Kuusamo laittaa 1,23 miljoonaa euroa. Remontista puolet maksaa valtio ely-keskuksen kautta.

– Investointien myötä on odotettavissa tuloja ja heijastevaikutuksia ovat esimerkiksi viihtyvyys ja kiinteistöjen arvon kehitys, sanoo Hänninen.

Kaupunginjohtaja Manninen pitää maakuntauudistusta vakavana kysymyksenä kaupungin taloudelle erityisesti nyt voimalla investoitaessa.

– Jos maakuntauudistus tulee, niin tulot puolittuu, mutta velat jää, sanoo Manninen.

Velkaraha on nyt kaupungille edullista. Korko on karvan verran päälle prosentin. Kuusamon kaupungin lainakanta kasvaa talousarvion mukaan ensi vuoden aikana 40,8 miljoonaan päättyvän vuoden 34,6 miljoonasta. Vuonna 2021 lainaa arvioidaan olevan jo 57,7 miljoonaa.

Kuusamon tulojen kasvu pysähtyi käytännössä vuoden 2014 jälkeen ja kuluvaa vuotta painaa yllättänyt verotulojen notkahdus, johon pääsyyllinen on kikyn palkanalennukset.