Sisko Ojajärvi
Keskiviikon Koillissanomissa oli juttu Ouluun rakenteilla olevan uuden yliopistollisen sairaalan kustannuksista, jotka ovat jo nousseet 300 miljoonasta eurosta 1,2 miljardiin.
OYS:n tapaus ei ole ainutlaatuinen Suomessa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johto jäädytti toukokuun puolivälissä Ahveniston Assi-sairaalahankkeen, kun viimeisin kustannusarvio ylitti alkuperäisen budjetin 62 miljoonalla eurolla. Pelkkään sairaalan suunnitteluun on palanut Hämeenlinnassa rahaa jo 23 miljoonaa euroa ja alkuperäiset kustannukset ovat jo nyt ylittyneet 62 prosenttia. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti ottaa asian suhteen aikalisän elokuulle saakka.
OYS:n uutta sairaalaa markkinoidaan maailman älykkäimpänä sairaalana. Hämeenlinna puolestaan lupaa suunnitella maailman inhimillisemmän sairaalan. Paljonkohan näiden iskulauseiden tekemisestä jotkut mainostoimistot ovat veloittaneet?
Pääsääntöisesti ihmiset ovat tyytyväisiä saamiinsa terveydenhoitopalveluihin sekä terveyskeskuksissa että erikoissairaanhoidossa.
Kokemukset syntyvät kuitenkin siitä, miten tautia on pystytty hoitamaan, kuinka heitä on potilaina kohdeltu, ei siitä, millaiset seinät vaikkapa potilashuoneissa ovat olleet. Inhimillisyys ei synny infrastruktuurista vaan ihmisistä, jotka sairaalassa työskentelevät. Toki puitteilla on merkitystä ihmisten työhyvinvointiin, mutta kysymys on paljon muustakin.
Erikoissairaanhoidon kustannukset koituvat kuntien kontolle. Näyttää siltä, ettei kunnilta paljonkaan kysytä, mikä heidän maksukykynsä esimerkiksi uuden sairaalan seinien maksamiseen on. Lasku tulee sairaanhoitopiiriltä sen mukaan, paljonko kuntalaisia on sairaalassa hoidettu. Ei ole mikään uusi tieto, että paras tapa välttää erikoissairaanhoidon maksuja, on taata riittävän hyvä perusterveydenhoito kunnassa. Koillismaalla ei kerskailla väreillä eikä erikoisuuksilla, mutta hoito toimii. Johtuisiko se siitä, että laskun maksaja eli kunta on lähellä?
Toista on sairaanhoitopiirien kanssa. Ne ovat kuntayhtymiä, joilla on itsellä ulkoisen tarkastuksen yksikkö, joka toimii tarkastuslautakunnan alaisina. Tarkastuslautakunta kilpailuttaa JHT- tarkastuksen ja valtuusto valitsee JHT-yhteisön kuntayhtymän tilintarkastajaksi. JHT- tilintarkastaja on erikoistunut julkishallinnon tilintarkastukseen. Valvira valvoo valtion asettamana ulkoisena valvojana sairaanhoitopiirejä laadun ja velvoitteiden osalta, mutta ei puutu yhtymän talouteen.
Loppujen lopuksi kaikki sairaanhoidon kustannukset tulevat veronmaksajien maksettavaksi.
Kainuussa rakennetaan parhaillaan uutta sairaalaa allianssihankkeella. Sillä tarkoitetaan yhteistoiminnallista toteutusmallia, jossa hankkeen keskeiset osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä. Allianssin työskentelyssä periaatteena on avoimuus ja yhtenäinen päätöksenteko. Heillä on myös yhteisvastuu kustannuksista, joka ainakin siellä näyttää onnistuneen, sillä budjetti on pysynyt kokolailla kurissa.