Sääkseä (Pandion haliaetus) kuten muita petoja kohtaan on ollut ja on edelleen osittain ikäviä ennakkoasenteita. Niille ei kuitenkaan ole mitään järkevää syytä. Sääksi esimerkiksi ei kilpaile ihmisen kanssa kalaravinnosta.
Isoista aineistoista käy selville, että sääksi käyttää ravinnokseen 80-prosenttisesti särkikalaa. Tästä kalasta iso osa on lahnaa, joka kutee rannassa ja on helpointa saalista sääkselle. Sääksi syö vain kalaa, ei mitään muuta, eikä siten uhkaa esimerkiksi riistakantoja.
Lisäksi sääksen käyttämä kala on pientä, keskimäärin alle 300-grammaista. Tämäkin käy järkeen, koska sääksikoiras painaa 1,2-1,5 kiloa eikä jaksa kantaa kymmenkiloisia kaloja muuten kuin urbaanilegendoissa, joita joskus kuulee.
Sääksi on siis hyötyeläin, joka poistaa fosforikuormaa järvistä.
Sääksistä ehkä eniten tietää Vesa Hyyryläinen, joka on tutkinut monin eri tavoin sääksiä viimeiset kymmenen vuotta Kainuussa ja myös Koillismaalla. Sääksiä tutkitaan esimerkiksi tuulivoimayhtiöiden laskuun, jotta ei syntyisi vastakkainasetteluja.
Hyyryläinen vastaa puhelimeen Hyrynsalmella, jossa on käynyt sääksenpesillä, kuinkas muuten.
– Parikymmentä sääksenpesää olen viime viikkoina tutkinut. Oli mielenkiintoista, kun satoi 20-30 senttiä lunta, että miten käy. Esimerkiksi Paltamon nettipesän Miila-sääksi muni juuri siihen pahimpaan lumisateeseen. Mutta tällä hetkellä kaikki näyttää olevan hyvin. Pesintä etenee normaalisti.
Kainuun ja Koillismaan alueella pesii noin 200 paria sääksiä. Näistä useampia kymmeniä pareja pesii Kuusamossa ja myös Taivalkoskella Hyyryläinen on sääksiä tutkinut.
Sääksien kanta on ollut hienoisessa nousussa. Suomen koko pesivä kanta on 1200-1300 paria.
Sääkset ovat pääosin pariuskollisia lintuja jopa viidentoista vuoden ajan. Ne palaavat pesilleen ällistyttävällä tarkkuudella 8 000 kilometrin muuttomatkaltaan päiväntasaajan eteläpuolisesta Afrikasta.
Esimerkiksi Paltamon nettisääkset tulivat samana päivänä vain kolmen tunnin erolla. Koiras tuli kuudelta, naaras yhdeksältä ja parittelu alkoi heti.
Muuttomatkansa sääkset taittavat monista muista linnuista poiketen yksin. Naaraat lähtevät elokuussa ja koiraat jäävät ruokkimaan poikasia. Rohkeudesta riippuen ne lähtevät syyskuun tullen matkalle, joka vie vajaat pari kuukautta.
Matka on vaarallinen ja esimerkiksi Saharan ylle uupuu moni nuori lintu. Nuori sääksi viettää Afrikassa kaksi kesää, kunnes palaa Suomeen ja sen jälkeen muuttaa joka kesä.
– Esimerkiksi satelliittisääksi Jaska on ollut Gabonissa täsmälleen samassa paikassa jo kolmatta talvea. Se istuu jopa ihan samassa puussa. Nyt se on vasta tulossa Ukrainassa Tonavan mutkassa, mutta on Suomessa 6-7 päivän kuluttua, Hyyryläinen arvioi.
Sääksiä kuolee monien muiden lintujen tavoin myös ihmisten ampumana. Yksi kainuulainen sääksi ammuttiin juuri Ukrainassa. Biologianopiskelija löysi sen lähettimen, palautti sen yliopistoon merikotkatutkijalle ja Hyyryläinen kävi vaimoineen hakemassa lähettimen pois. Samalla alkoi näihin päiviin kestänyt ystävyyssuhde ukrainalaisen tutkijan kanssa.
