Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy ja kuuluu vahvasti myös Koillismaalla. Alueen sukuseurat ja kyläyhdistykset ovat lyöneet voimansa yhteen ja tuoneet sukukulttuurin osaksi Oulu2026:n virallista ohjelmaa.
Suku on kulttuuria -hankkeen takana on kuusamolainen Törmäsen sukuseura, joka kokosi yhteistyöhön kaikkiaan 19 pohjoista yhdistystä tuodakseen esiin perinteitä, tarinoita ja uusia ideoita.
Idea yhteistyöstä syntyi vastauksena Oulu2026-haun pääteemaan, kulttuuri-ilmastonmuutokseen, jonka tavoitteena on yhdistää yllättäviä asioita ja tuoda kulttuuri osaksi ihmisten arkea.
"Yhteistyö sukuseurojen kanssa on ollut pitkään haaveeni. Kutsuimme kolme vuotta sitten seuroja etäpalaveriin ja selvitimme kyselyllä halukkuutta lähteä mukaan. Yhteiselle tekemiselle oli oikeasti tarvetta", taustoittaa Törmäsen sukuseuran sihteeri Leena Takkinen.
Hanke sai rahoitusta Koillismaan Leaderiltä ja Euroopan unionilta, minkä ansiosta tukea on voitu jakaa myös mukana oleville yhdistyksille ohjelmien tuotantokuluihin. Lisäksi virallinen status osana kulttuuripääkaupunkiohjelmaa on tuonut hankkeelle arvokasta markkinointinäkyvyyttä.
Yli 20 tapahtumaa ympäri vuotta
Koko vuoden kestävä ohjelma tarjoaa jokaiselle kuukaudelle tapahtumia, ja yhteensä niitä on luvassa yli 20 kappaletta.
Vuosi käynnistyi tammikuussa avajaisilla Kuusamotalolla, jonka yhteydessä Bengt Kelan perilliset sukuseura järjesti Anssi Kelan konsertin. Maaliskuussa Kuusamon lentoaseman matkustajia ilahdutettiin pop-up-kansanmusiikilla ja senioritansseilla.
Vilkas toiminta jatkuu myös läpi kesän. Kesäkuussa voi vierailla Haatajien vaiheita Kuusamossa -valokuvanäyttelyssä Kuusamotalolla. Heinäkuussa järjestetään Sukuseurojen iltatori (2.7.), jossa on luvassa seurustelua ja tanssia.
Pitkin kesää on luvassa myös sukujuhlia, musiikkia sekä vierailuja asutus- ja maatiloille. Loppuvuodesta, marraskuussa on luvassa 12 sukuseuran yhteiset pikkujoulut Kumppanuustalolla.
Päätapahtumana huipputason seminaari
Hankkeen päätapahtuma, Sukututkimuksen seminaari, järjestettiin Kuusamotalolla Kansallisen Sukututkimuspäivän aikaan 10.–11. huhtikuuta.
Suomen sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaan suojelemassa tapahtumassa kuultiin eri tieteenalojen asiantuntijoita. Luennoilla pureuduttiin muun muassa tekoälyn ja DNA-testien hyödyntämiseen sukututkimuksessa sekä siihen, miten uudet menetelmät muuttavat käsitystämme Koillismaan ja Lapin asutus- ja kielihistoriasta.
Seminaarissa kuultiin myös paikallisten sukuseurojen omia tutkimustuloksia, ja alueen matkailuyrittäjät pääsivät paneelikeskustelussa pohtimaan, miten tuoreinta tutkimustietoa ja pohjoisen kulttuurin tarinaa voitaisiin hyödyntää paikallisesti.
Elomaa muistuttaa sukututkimuksen syvemmästä merkityksestä:
”Samalla tavoin kuin juuremme menneisyydessä ulottuvat laajalle, voimme levittää juuria myös tässä ajassa. Puu, jolla on laaja juuristo, ei kaadu niin helposti rajuissakaan myrskyissä. Näistä juurista kasvaa myös tulevaisuuden koillismaalainen ja suomalainen kulttuuri.”
Suku on kulttuuria
Koillismaalla järjestettävä Suku on kulttuuria -kehittämishanke on virallisesti alkanut 19. marraskuuta 2025.
Hanke on suunniteltu vuoden mittaiseksi kokonaisuudeksi, ja sen aktiivisin toimintakausi eli tapahtumasarja sijoittuu koko vuodelle 2026, jolloin se on osa Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmistoa. Hankkeen on määrä päättyä 31. joulukuuta 2026.
Lyhyet faktat:
- Virallinen hankeaika: 19.11.2025–31.12.2026
- Päätapahtumat: Vuoden 2026 aikana järjestetään kulttuuri- ja perinnetapahtumia joka kuukausi eri puolilla Koillismaata (Kuusamo ja Taivalkoski).
- Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Törmäsen sukuseura ry, ja siinä on mukana yhteensä 16 sukuseuraa sekä useita kyläyhdistyksiä.
- Rahoitus: Hankkeen päärahoittajana toimii Koillismaan Leader ry (Euroopan maaseuturahasto).
Jatkuvasti päivittyvään ohjelmaan voi tutustua täällä.
Kuusamotalo täytti 30 vuotta ja juhli merkkipäiväänsä sunnuntaina 4. tammikuuta. Juhlaan osallistuivat lukuisat Kuusamon sukuseurat ja perinne- sekä kyläyhdistykset osana Suku on kulttuuria -kokonaisuutta, joka oli osa Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmaa. Yhteinen tekeminen vahvisti paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä.
Mukana olivat Bengt Kelan perillisten sukuseura ry, Kurvisen maa- ja kotitalousseura ry, Kuusamon Haatajat sukuseura ry, Kärpänkylänseudun Kylät ry, Mursun sukuseura ry, Paanajärvi–Tavajärvi Seura ry, Saapunki sukuseura ry, Sukuseura Karjalainen–Siikaluoma ry, Tauriainen sukuseura ry, Tornbergin sukuseura ry, Törmäsen seudun maamiesseura ry. Tapahtuman koordinoinnista vastasi Törmäsen sukuseura ry yhdessä lähes 20 yhdistyksen kanssa.
Juhlapäivä tarjosi ohjelmaa kaikenikäisille: lastenlaulujen yhteislaulua, musiikkiesityksiä, kakkukahvit, tanssit Timo Väisäsen ja Tukkijätkien johdolla sekä näyttelyiden avajaiset Utu- ja Kaamosgalleriassa. Sukuseurat esittäytyivät Saliluokassa, ja kuusamolaisuuteen pääsi syventymään klo 15.30–17.30.
Päivän päätteeksi Oulankasalissa esiintyi Anssi Kela klo 18. Hänet oli kutsuttu juhlistamaan Kuusamotalon juhlavuotta, ja hänen sukujuurensa ulottuvat Kuusamoon kahdeksan sukupolven taakse.
Esiintymisen lopuksi Anssi Kelalle ja hänen veljelleen Ville Kelalle ojensivat Bengt Kelan perillisten sukuseurasta Jari Kela ja Katri Kemppanen sukutaulun. Sukutaulun on maalannut kuvittaja Minna L. Immonen.
Törmäsen Jouni ja Tenho Tornberg esiintyivät Törmäsen sukuseuran järjestämässä tapahtumassa Kuusamon Kumppanuustalolla lauantaina 14. helmikuuta. Tilaisuuden teemana oli ”Tarinoita lauluista, lauluja tarinoista”.
Törmänen ja Tornberg ovat myös sukulaisia: Törmäsen isä Aleksanteri (Sante) ja Tornbergin äiti Ritva olivat serkuksia, joten he ovat pikkuserkkuja.
Ohjelma eteni vuorotellen siten, että Törmänen esitti runoja ja Tornberg soitti sekä lauloi väliin omia kappaleita. Ystävänpäivän kunniaksi kaksikko esitti yhdessä yleisön kanssa Ystävän laulun, joka sai lämpimän vastaanoton.
Törmäsen ohjelmistoon kuului runoja muun muassa Eeva-Liisa Mannerilta, Aaro Hellaakoskelta ja Aila Meriluodolta.
– Ohjelmisto oli syntynyt Kuusamo syö ja soi -tapahtuman yhteydessä 2010-luvun alkupuolella, jolloin tapahtuma järjestettiin kolmena vuonna peräkkäin. Runo-ohjelman ohjasi tuolloin Iiris Vierimaa, Törmänen kertoo.
Törmänen on esiintynyt erilaisissa tilaisuuksissa jo 1960-luvulta lähtien. Kaksikko esitti yhdessä myös laulut Maailma on kaunis ja Nocturno. Tornberg on tehnyt omia lauluja lukioiästä saakka, jo noin 50 vuoden ajan, ja on esiintynyt sekä trubaduurina että Myyttikestit-yhtyeen kanssa lukuisissa tapahtumissa.
Kuin isät aikanaan -laulu sopi erityisen hyvin sukuseuran tilaisuuteen. Se kertoi hetkestä, jolloin Tornbergista tuli isoisä: ”minä vuorelleni nousen, kuin isät aikanaan”.
Torstai 5.3. oli hieno päivä Kuusamon lentoasemalla. Kello 9.30–14 välisenä aikana lähtevät ja saapuvat matkustajat saivat yllätyksen, kun musiikki raikasi ja kansallispukujen helmat heiluivat tanssin tahdissa.
Esiintyjinä olivat Taiga-pelimannit, vetäjänään Timo Väisänen, sekä Kuusamon senioritanssijat yhdessä Ritva ja Martti Nevalan kanssa. Kuulijoita kertyi arviolta noin kuusisataa – osa oli matkalla, osa palaamassa.
Monet pysähtyivät pitkäksi aikaa seuraamaan esitystä ja tallentamaan tunnelmaa kameroilleen. Osa innostui jopa tanssimaan mukaansatempaavan musiikin tahtiin. Hymy oli herkässä niin esiintyjillä kuin yleisölläkin, ja yhteinen ilo välittyi koko lentoasemalle.
Tapahtuma oli osa Suku on kulttuuria -ohjelmaa, joka kuuluu Euroopan kulttuuripääkaupunki -kokonaisuuteen. Juhlatunnelmaa tuotiin Kuusamoon kansanmusiikin, kansantanssin ja kansallispukujen tuuletuksen muodossa.
Esiintyjien mukaan yhteistyö oli hauskaa ja aika kului siivillä. Eväille ei juuri ehtinyt pysähtyä, sillä haitari soi lähes tauotta.
Lopuksi kiitokset esitettiin tapahtuman mahdollistajille: Oulu2026, Leena Takkinen ja Merja Paloniemi.
Suku on kulttuuria -ohjelman puitteissa Kurvisen maa- ja kotitalousseura järjesti 5.4. pääsiäisen ulkoilutapahtuman Teerirannalla. Päivän aikana kokoonnuttiin yhteen ulkoilun, leikin ja yhdessäolon merkeissä.
Ohjelmassa oli monipuolista tekemistä kaikenikäisille: lapset ja aikuiset pääsivät nauttimaan ulkoleikeistä, ja lasten hiihtokilpailuissa pienet ja vähän isommatkin saivat haastaa toisensa lumisilla laduilla. Hiihtokilpailuja ei voitu järjestää vähäisen lumen vuoksi. Pilkkijät kokeilivat onneaan jäällä, ja jokainen osallistuja palkittiin pienellä muistamisella.
Nuotion äärellä valmistettiin herkullista avotuliruokaa, ja tarjolla oli myös kahvia, mehua sekä Irman tuoreita nisukahveja. Erityistä kiitosta keräsi Irman kotitekoinen, neljällä letillä leivottu pullapitko. Lisäksi tarjolla oli lettuja hillon kera sekä grillimakkaraa.
Tapahtumassa kuultiin myös mielenkiintoisia kertomuksia kylän ja sukujen historiasta. Kylä- ja talohistoriasta kertoi Antti Väisänen, Teerirannan suvuista puhui Urho Turunen, ja Irma Teeriniemi valotti Väisänen- ja Teeriniemi-sukunimien vaiheita sekä niiden muutoksia vuosien varrella. Ulla Parviainen puolestaan kertoi Kurvisen kylän historiasta, mukaan lukien rajavartiolaitoksen toiminnasta ja kylässä sijainneesta poliisitalosta.
Tapahtumaa väritti lämmin ja avoin tunnelma. Yhteisöllisyys oli vahvasti läsnä, ja mukaan mahtuivat kaikki – myös niin sanotut kuokkavieraat. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka moni kylältä pois muuttanut oli palannut paikalle.
Järjestäjille ja esiintyjille esitettiin kiitokset onnistuneesta tapahtumasta: Antille, Urholle, Ullalle ja Irmalle antoisista historiaesityksistä sekä erityisesti Irmalle huolellisista järjestelyistä ja monipuolisesta tarjoilusta.
Teerirannan tapahtuma osoitti jälleen, kuinka tärkeä rooli kyläyhteisöllä ja perinteillä on. Tällaisia tilaisuuksia toivotaan lisää myös tulevaisuudessa.
Irma totesi tilaisuuden lopuksi: ”Pulla on kulttuuria ja perinnettä.”
Kuusamon Sukupuupuistossa järjestettiin sukujen tapaaminen 15.5. Tapaamisen tavoitteena oli tuoda esille sukupuun ja sukuhistorian merkitystä.
Tilaisuuden veti Saapunki sukuseurasta Lea Iso-Möttönen. Lea kertoi vuosien ajan seuranneensa puiston elämää ja sen laajentumista puiston vieressä sijainneen neuvolan työhuoneensa ikkunasta. Puisto sijaitsee rauhallisella paikalla Kuusamon kirkon ja terveyskeskuksen välissä Rankanpuistossa.
Tapaamisen aikana kuultiin tarinoita puistosta, puiden istuttamisesta sekä siitä, miten sukupuut symboloivat yhteisiä juuria, jatkuvuutta ja sukupolvien välistä yhteyttä. Suvut ovat kuin puut. Ne juurtuvat syvälle menneisyyteen, vahvistuvat ajan mukana ja kasvavat kohti tulevia sukupolvia. Oksat haaroittuvat eri suuntiin, leviten lähelle ja kauas, mutta sama runko ja juuret yhdistävät ne aina toisiinsa.
Tilaisuus kokosi yhteen sukujen edustajia keskustelemaan yhteisistä juurista, perinteiden säilymisestä ja tulevaisuudessa sukujen välisestä yhteistyöstä. Samalla toivotettiin kaikki tervetulleeksi vierailemaan Sukupuupuistossa ja pysähtymään hetkeksi luonnon, historian ja yhteisten juurien äärelle.
Puiston suunnittelussa ovat olleet mukana Kuusamon edesmennyt kaupunginpuutarhuri Martti Kuusisto ja maisemasuunnittelun hortonomi Leena Takkinen. Nimikkopuita, mäntyjä, kuusia, pihlajia, puistosta löytyy 13 kappaletta ja tulevana kesänä istutetaan 14. sukupuu.
Sukupuupuisto Kuusamossa
- Perustettu: Vuonna 2006 Rankapuiston yhteyteen Kuusamon keskustassa.
- Idea: Puistoon voivat istuttaa oman sukupuunsa sellaiset sukuseurat ja -yhteisöt, joiden juuret juontavat Koillismaalle.
- Puulajit: Tällä hetkellä puistossa kasvaa 13 puuta. Suurin osa puiden istuttajista on valinnut lajiksi kuusen, mutta joukosta löytyy myös mänty ja pihlaja.
- Tutustu sukuihin: Jokaisen puun yhteydessä on sukutaulu, josta selviää kyseisen sukuseuran nimi sekä puun istutusvuosi.
Lue alta lisää!