"Tein vain työ­tä­ni, mutta pahalta se tuntui" – ai­ka­kaus­leh­ti Seura kertoi kuu­sa­mo­lai­sen yli­ra­ja­var­ti­jan vuonna 1974 suo­rit­ta­mas­ta neu­vos­to­loik­ka­rei­den pi­dä­tyk­ses­tä

Seura yhdisti loikkarin ja rajavartijan, jotka saivat tilaisuuden puhua lähes 50 vuoden takaisista tapahtumista videopuhelun välityksellä.

Kuusamo
Antti Leivo vieraili uudelleen neuvostoloikkareiden pidätyspaikalla.
Antti Leivo vieraili uudelleen neuvostoloikkareiden pidätyspaikalla.
Kuva: Koillissanomat

Aikakauslehti Seura kirjoitti 16. tammikuuta verkkosivuillaan kuusamolaisen eläköityneen ylirajavartijan Antti Leivon vuonna 1974 tekemästä neuvostoloikkarien pidätyksestä, pidätyksen jälkeisistä tapahtumista ja Leivon ja pidätetyn Alexander Shatravkan kohtaamisesta uudelleen, tällä kertaa videopuhelun välityksellä.

Torstaina 11. heinäkuuta 1974 Antti Leivo heräsi puhelinsoittoon Liikasen vartioasemalla Kuusamossa. Leivo sai tiedon, että alueella oli tapahtunut rajaloukkaus, ja hänen tuli valmistautua partioreissuun.

Lähtiessään etsimään loikkareita, Leivolla oli mukanaan pistooli, radiopuhelin ja saksanpaimenkoiransa Poju. Etsintä vei Leivon Oulankajoelle, josta Poju löysi loikkareilta jääneen rikkinäisen kengän. Kenkä riitti ohjaamaan koiran oikeille jäljille – länteen. Loikkarit löytyivät metsätyömiesten saunatuvasta Kuusijärven rannalta.

Vuoden 1974 pidätys vei Shatravkan viideksi vuodeksi psykiatriseen pakkohoitoon Neuvostoliitossa. Pidättäessään miehet Leivo tiesi miehiä Neuvostoliitossa odottavan kohtalon.

– Tein vain työtäni, mutta pahalta se tuntui, Leivo kertoo.

Seuran jutun voit lukea täältä.