Kolumni

Toimittajalta: Leppä haluaisi lennättää Suomen takaisin 1970-luvulle – Toimittaja muistelee kouluruokatraumaansa: "Kauhoisinko niitä nyt lautaselleni, jos koulussa ei olisi pakotettu?

Kuvittele peruskoulun ruokala vuosikymmenten takaa. Ruokatunti ja pienet lapset. Kaikkea on maistettava, oksentamisen uhallakin. Tiukka opettaja valvoo vieressä ja pakottaa syömään lautasen tyhjäksi, oli sen sisältö mitä tahansa.

Kultaisella 1970-luvulla myös pestiin kiroilijan suu saippualla ja rätkittiin tottelematonta karttakepillä sormille. Nyt ministeri Jari Leppä haluaisi palauttaa Suomen takaisin vuosikymmenten taakse, sillä se ehdottaa opettajien tiukentavan kouluruokailun valvomista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi ajatuksiaan maanantaina (10.12.) Ylen jutussa. Leppä esittää kouluruokailun velvoittavuuden lisäämistä eri keinoin. Esimerkiksi se on mietinnässä, että pitäisikö opettajat velvoittaa syömään yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan roolia ruokailutilanteessa kasvattamalla ollaan pian palattu takaisin menneisiin vuosikymmeniin. Onko pakko oikeasti ainut järkevä ratkaisu?

Uskallan väittää, että ei toimi. Pakko saa vain aikaan nuorissa vastareaktion.

Tilanne on monessa mielessä huolestuttava. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan joillain paikkakunnilla jopa 60 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruoan syömättä kerran tai useammin viikossa. Kuusamossa luku on 37.

Luvut selviävät THL:n kouluruokakyselystä. Koillissanomat puolestaan kertoi eilen asian olevan todellinen ongelma Käylän koululla: pahimmillaan ruokaa menee roskiin 80 prosenttia. Keskimääräinen hukkaprosentti Käylän koululla oli 51,3 prosenttia.

Millä keinoin lapset sitten saadaan syömään kouluruoka? Ei ainakaan pakolla. Mielestäni on hyväksyttävä se tosiasia, että makutottumukset muuttuvat ja annettava lapsille itselleen jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa tarjoiltaviin ruokiin.

Hyvää Lepän ehdotuksessa onkin se, että siinä velvoitettaisi koulut ottamaan oppilaat mukaan ruokalistojen suunnitteluun.

Valinnan mahdollisuutta peräsivät myös Käylän koulun oppilaat jutussamme. Toiveena oli ollut esimerkiksi salaatin ainesten tarjoaminen erikseen niin, että jokainen voi poimia lautaselleen ne, joista pitää.

Pieni pyyntö ja vaiva siihen verrattuna, että sillä on saatu vähennettyä hävikkiruoan määrää.

Uskallan sanoa senkin, että vaikuttamisen mahdollisuuden lisäksi rennompi ruokailuhetki ja -paikka lisäisivät kouluruoan menekkiä ja vähentäisivät iltapäivien häiriökäyttäytymistä.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä, että miten kouluruoka voisi olla päivästä toiseen niin huonoa, että se jää syömättä.

Minulla ei ole ikinä ollut lapsena tai aikuisenakaan mitenkään erityisen vaikea suhde kouluruoan kanssa. Puurot, kanaviillokit, merimiespihvit ja muut kyllä maistuivat. Kesäkeittoa, pinaattikeittoa ja valkokastiketta en voinut sietää, mutta söin niitä silti, koska oli pakko maistaa. Yhä edelleenkään en voi niitä sietää. Tiedä sitten, kauhoisinko niitä nyt lautaselleni, jos koulussa ei olisi pakotettu?