Kolumni

Toimittajalta: Minulle ei sitten saa soittaa, käytän nettiä

Mikään nettisivu ei lataudu kunnolla. Ei Facebook, ei sähköposti, ei Netflix. Posket punoittavat tuohtumuksesta, kun yhteys poikkaisee kuudennen kerran tunnin sisällä.

Erityisesti potuttaa videopalvelujen hitaus ja pätkiminen. Aloitin nimittäin vanhojen Star Trek -sarjojen katsomisen Koillismaalle saapuessani. Nyt olen nähnyt aivan liian monta kertaa Patrick Stewartin naaman jähmettyneenä ruutuun lataussymboli päällä pyörien.

Ongelmani on nettijako puhelimen kautta. Kiinteä yhteys olisi ratkaisu aivan kaikkeen, mutta lankaa ei ole vedetty lähellekään asuinpaikkaani. Kuulemma. Se siitä laajakaista kaikille -lupauksesta.

Puhelimen naamioiminen modeemiksi on helppoa. Itse yhteys toimii ”ihan ok” -tasolla, kunhan vien luurin terassin pöydälle. Näin pystyn hetkittäin jopa pelaamaan nettipelejä konsolille – uskomaton saavutus yhteydeltä, joka ottaa itseensä sateesta ja pilvistä.

Isoin haasteeni on perinteinen puhelu. Luurin kilkattaessa nettiyhteys nimittäin katkeaa täysin. Siksi yritänkin etukäteen kertoa ihmisille, etteivät soittaisi ainakaan tänä ja tänä iltana.

Tämä menettely on ollut näin jälkikäteen ajateltuna aivan loistava tilaisuus viettää aikaa itsensä kanssa ilman häiriötekijöitä. Kaverini tai sukulaiseni eivät tosin välttämättä ajattele ihan samalla tavalla.

En ole tohtinut asiasta kysyä, sillä en halua kuulla rehellistä vastausta.

Operaattorini tukipalvelu on osoittanut ääretöntä kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tilanteeseeni. Olemme kävelleet yhdessä pitkin pihaa etsien parasta signaalia ja naureskelleet sitä, että pitää mennä kalaan, jotta netti toimii. Heidän mukaansa peltikatto vaikeuttaa signaalin perillepääsyä, samoin kaikki puut ja telemaston väliin sattuvat mäet. Minulta onnekkaalta löytyvät nämä kaikki.

Yksi ratkaisu olisi, nimittäin ulkoinen modeemi. Siitäkään ei olisi hyötyä, koska signaali on lähtökohtaisesti jäänyt havujen ja kelopuiden väliin jumiin. Operaattorini ei edes suostunut myymään minulle sitä, koska näkivät kartasta kämppäni kokoisen katvealueen.

Olen silti hyvin tyytyväinen heidän palveluihin, sillä he pistivät minulle mielipahan takia vuodeksi melkoisen liittymäpaketin vanhan hinnalla. En valita.

Yhtään paremmaksi se ei kodin tilannetta parantanut, mutta kun ajaa kaksi kilometriä vasempaan tai oikeaan, niin kyllä muuten toimii.

Olenkin ajatellut yhdistää suosamoilun ja pilvipalvelujen päivittämisen jossain päin Rukan aluetta.

Älä siis pelästy, jos marjastaessasi kuulet klingonia mättään takaa – se olen vain minä ja läppärini.

Älä siis pelästy, jos marjastaessasi kuulet klingonia mättään takaa.