Kolumni

Toimittajalta: Pentutehtaan uhrit päätyivät jätesäkkeihin  – mikä meissä ihmisissä on vikana, kun annamme tämän tapahtua yhä uudestaan?

Törmäsitkö sosiaalisessa mediassa kuvaan, jossa on seinän vieressä mustia jätesäkkejä ja kommenteissa kymmeniä tuhansia surunaamoja?

Eläinsuojeluneuvoja siinä kertoo pakanneensa säkkeihin koirien ruumiita. Koirat ovat hänen mukaansa pentutehtaan uhreja. Narttuja, jotka neuvojan mukaan ovat pääasiassa eläneet ulkohäkeissä aliravittuina ja tehneet pentuja pentujen perään. Uroksia, jotka ovat julkaisun mukaan täynnä puremahaavoja, eivätkä osaa syödä edes kupista.

Koiramme-lehden uutisen mukaan eläinlääkäri otti huostaan Pohjois-Savon Pielavedellä sijainneesta pentutehtaasta noin 70 koiraa. 18 huonokuntoisinta lopetettiin ja loput ovat erityishoidossa. Eläinsuojeluneuvojan mukaan ne saavat hoitoa matoihin, ripuliin ja aliravitsemukseen.

Kasvatuslaitosta piti ennestään eläinsuojelurikoksista tuomittu henkilö. Valitettavasti kyse ei ole rodun sisällä ensimmäisestä eläinsuojelurikoksesta, vaan tuomioita on annettu osin samoille henkilöille vuosien aikana useita, kertoo Koiramme-lehti.

Koirat olivat rodultaan suomenlapinkoiria. Koiramme-lehden mukaan suomenlapinkoira ja lapinporokoira pärjäävät paksun turkkinsa ansiosta ulkona vaikka ympäri vuoden. Niiden luonne on sellainen, että ne voivat jopa sopeutua oloihin, joissa ne eivät saa juurikaan ihmiskontakteja ja ne saattavat kituuttaa elossa vähäisellä ravinnolla.

Suloinen nallukkamainen olemus ja kiltti luonne saavat monet valitsemaan tämänrotuisen koiran. Harmillisesti ne myös mahdollistivat koirien käytön näin julmasti vain rahantekovälineinä.

On hämmentävää ja surullista, että tuomioista huolimatta toiminta voi jatkua. Pitäisikö viranomaisten tai kennelneuvojien tarkistuksia kasvattajille tihentää? Pitäisikö eläinsuojeluvalvojien valtuuksia ja resursseja lisätä? Kyllä ja kyllä.

Lopulta on kuitenkin niin, että jos kukaan ei ostaisi koiraa pentutehtaasta, ei kukaan niitä tuottaisi.

Mitä voi tehdä, kun etsii koiranpentua? Pelkästään Suomen Kennelliiton jäsenyys tai kennelnimi ei selvästikään enää takaa sitä, että koirien pennuttaja hoitaisi pentueen vanhemmat tai pennut hyvin. Se käy kuitenkin vähimmäisvaatimuksena. Jos kasvattaja ei rekisteröi pentuja, kukaan ei seuraa vaikkapa sitä, kuinka usein pentuja teetetään.

Kennelliitto valmistelee sertifikaattia, joka antaisi pennunottajalle varmuutta kasvattajan valinnassa. Liiton on nyt kiirehdittävä valmistelua ja saatava sertifikaatti nopeasti käyttöön.

Pahinta olisi, jos koiraa haluava nyt ajattelisi, että kun virallisissa kasvattajissakin on mätämunia, ei ole mitään väliä sillä, mistä pentunsa ottaa. On muistettava, että ehdoton enemmistö kasvattajista rakastaa koiriaan ja hoitaa niitä niin hyvin kuin mahdollista.

Siispä vetoan: välitä. Älä osta koiraa vain netti-ilmoituksen perusteella äläkä ota sitä vastaan huoltoasemalla auton takaluukusta.

Jos epäilet koirien huonoa kohtelua, ota yhteys eläinsuojeluun. Vastuu on sinun, pennunottaja.

Ps. Moni on kysellyt meidän koiratilannettamme ja vastaus on edelleen se, että toivottavasti pian saamme uuden perheenjäsenen. Siis terveen ja hyvinhoidetun tyypin luotettavalta kasvattajalta!

Eläinsuojeluneuvojan päivityksen pääset katsomaan tästä linkistä.