Valokuitu: Sö­der­lun­dien perhe sai va­lo­kui­dun 19 vuoden odo­tuk­sen jälkeen

Toimittajalta: Toi­mit­ta­jal­ta: In­huil­laan­kos nyt oikein ura­kal­la vai syö­dään­kös samalta lau­ta­sel­ta?

Mainos: Tutustu Koillissanomat Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Veli Poh­jo­sen ko­lum­ni: Pie­ny­din­reak­to­rit, kier­to­ta­lou­den kum­ma­jai­sia

-
Kuva: Mikko halvari

Energiataloutemme kääntyy ilmastokriisin myötä kiertotalouden suuntaan. Lämpövoimalat ovat luopumassa kivihiilestä ja turpeesta, korvaamalla ne uusiutuvalla energiapuulla.

Voimalan merkittävin jäte, tuhka kierrätetään takaisin metsään. Tuhkan voi tänään rakeistaa esimerkiksi Kuusamon mallilla.

Metsähakkeen ohella kivihiilen korvaajaksi lämmön tuotantoon on ehdotettu taajamien pienydinvoimaloita. Ne alkaisivat tuottaa alueensa väestölle kaukolämpöä. Aihe on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Pienydinreaktoreita ehdotettiin ensin Helsingin lämmitykseen. Samanlaista ehdotusta on jo pohdittu myös Ouluun, Toppila-2 lämpövoimalan seuraajaksi.

Lienee vain ajan kysymys, milloin niitä ehdotetaan jopa Kuusamon kokoisiin taajamiin.

Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavalta. Ne ovat kuitenkin vielä kiusallisen etäällä kiertotalouden perusajattelusta.

Ihmiskunta ei osaa kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai alkuaineita.

"Lienee vain ajan kysymys, milloin pienydinreaktoreita ehdotetaan jopa Kuusamon kokoisiin taajamiin. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavalta. Ne ovat kuitenkin vielä kiusallisen etäällä kiertotalouden perusajattelusta. Ihmiskunta ei osaa kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai alkuaineita."

Kiertotalous perustuu alkuaineiden kemiaan. Sekä kasvi- että eläinkunta ovat läpi aikojen kierrättäneet osaa tuntemistamme alkuaineista.

Alkuaineita on maapallolla kaikkiaan 115 kappaletta. Kasvikunnalle välttämättömiä niistä on 16. Lisäksi kasvit haravoivat juurillaan runkoihinsa joukon muitakin alkuaineita, ellei niiden pitoisuus ole kasveille myrkyllisen korkea.

Alkuaineiden kiertoa on viime aikojen biotaloudessa tutkittu eniten haihdutuspajukoissa.

Eläinkunnan osalta vastaavaa kiertotalouden alkuaineiden kirjoa on tutkittu perusteellisimmin ihmisellä. Välttämättömästi tarvitsemme jokapäiväiseen elämäämme 19 alkuainetta.

Sekä kasvien että eläinten kierrättämät alkuaineet ovat paljolti yhteisiä.

Määrältään mittavin ja tämän päivän ilmastotaloudelle keskeisin niistä on hiili. Esimerkiksi metsähakkeen kuivapainosta puolet on alkuainehiiltä.

Kasveissa ja eläimissä kiertävät alkuaineet ovat kemian luokituksessa kevyttä sarjaa. Raskaita alkuaineita kasvit ja eläimet eivät ole luomakunnan kehityksen aikana kierrätyksessään tarvinneet.

Kaukolämmön pienet ydinvoimalat tulisivat perustumaan alkuaineiden raskaimpaan osioon, tyypillisesti uraaniin. Uraani ja sen raskaat sukulaiset ovat radioaktiivisia alkuaineita. Niiden kierrätystä emme vielä osaa.

Radioaktiiviset alkuaineet ovat 2020-luvun kiertotalouden riippakivi.

Ainut käytössämme jo oleva menetelmä radioaktiivisten alkuaineiden ja jätteiden käsittelyyn on ainesten hautaaminen läjitysalueille, maaperään tai kallioluolastoihin tuhansiksi ellei sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Menetelmää ei voi kiertotaloudeksi kutsua.

Kiertotalouden kannalta niin suurten kuin pienten voimaloiden ydinjätteelle olisi vain yksi maailmanlaajuinen ratkaisu. Kiertotalouden kiusa, ydinjäte pitäisi lähettää nykyraketeilla radioaktiivisuuden kehtoon, aurinkoon.

Kiertotaloutemme ei kestä taajamien pienydinreaktoreita. Uusiutuvaa bioenergiaa kiertotalous on aina kestänyt.