Kuusamolaisista yli puolet (54 prosenttia) vastustaa Juomasuon kaivoshanketta. Kaivosta kannattaa 28 prosenttia vastaajista. Kannastaan epävarmoja on 18 prosenttia.
Posiolaisista myönteisesti Maaninkavaaran kaivoshankkeeseen suhtautuu lähes puolet vastaajista (45 prosenttia). Tasan neljännes ilmoittaa vastustavansa hanketta ja noin kolmannes (30 prosenttia) on kannastaan epävarma.
Lähes tuhannen kuusamolaisen ja yli kolmensadan posiolaisen kaivoskantoja selvitti Taloustutkimus Latitude 66 Cobaltin toimeksiannosta.
Nuoret, alle 44-vuotiaat sekä eniten koulutetut olivat selvityksen mukaan sekä Posiolla, että Kuusamossa kaivosvastaisimpia.
Vastanneista kuusamolaisista ilmoitti olevansa eläkeläisiä 439. Heistäkin selvästi suurempi osa vastusti Juomasuon kaivosta, kuin kannatti sitä. Posion 353 vastaajasta yli puolet kertoi olevansa eläkkeellä. Posion eläkeläisistä 48 prosenttia kannatti kaivoshanketta ja vastusti vain 23 prosenttia.
65-vuotiaiden osuus vastanneista oli yli puolitoistakertainen ikäryhmän todelliseen määrään nähden molemmissa kunnissa. Eläkeläiset ja ikäihmiset ilmeisesti tavoitettiin tai he suostuivat vastaamaan kysymyksiin nuoria helpommin.
Kyselyyn vastasi kuusi alle 25 vuotiasta posiolaista. Kuusamon nuoriltakin raportoitiin vain 20 vastausta, eli ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista oli alle 25 vuotiaita. Harvat tavoitetut nuoret olivat molemmissa kunnissa kaivosvastaisimpia ikäryhmiä.
Kuusamon kyselyyn vastanneista 20 nuoresta kaivosta vastusti 14, kannatti 3, eikä kolmella ollut selvää mielipidettä.
Kuusamolaiset vastasivat prosessointilaitoksen mahdollista paikkaa kysyttäessä, että näkisivät mieluiten rikastamon jossakin muualla kuin Kuusamossa tai Posiolla. Vain 27 prosenttia kannatti kotikuntaansa laitoksen sijoituspaikaksi.
Posiolle malmien rikastamon toivotti tervetulleeksi 42 prosenttia vastaajista. Posiolaisista Kuusamoa ehdotti laitoksen paikaksi 12 prosenttia, ja ”joku muu paikka” sai 24 prosentin kannatuksen. Kannalle, jonka mukaan koko prosessointilaitos pitäisi jättää perustamatta, ei tarjottu vastausvaihtoehtoa. Posiolaisista 22 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.
Lisäksi kysyttiin arvioita siitä minkä tahojen välittämään tietoon he luottavat eniten kaivoksiin liittyen.
Suurinta luottamusta nauttivat Säteilyturvakeskus ja Geologian tutkimuskeskus yhdessä kolmanneksi luotetuimmaksi arvioidun Turvatekniikan keskuksen kanssa.
Vähiten vastaajat kertoivat luottavansa sosiaalisen median kautta jaettaviin kirjoituksiin ja toiseksi vähiten kaivosyhtiö Latitude 66 Cobaltin edustajiin. Latituden edustajat hävisivät luottamuskysymyksessä kymmenellä prosenttiyksiköllä kolmanneksi viimeiseksi tulleelle Mika Flöjtille, joka oli ainoa kysytty yksityishenkilö. Posiolla kaivosyhtiön edustajiin taas luotettiin huomattavasti Flöjtiä enemmän.
Puhelinkysely alkoi Taloustutkimuksen Juho Rahkosen mukaan suoralla kysymyksellä, ilman johdantoja aiheeseen. Kiisteltyjen Kongon kobolttikaivosten heikon humanitäärisen tai huonon ympäristönsuojelullisen tilan esiintuominen lopuksi ei Rahkosen mukaan näin vaikuttanut aiemmin esitettyjen kysymysten vastuksiin.
– Kongo tuotiin esiin vasta kyselyn viimeisenä tai toiseksi viimeisenä kysymyksenä, Rahkonen kertoo.
Thomas Hoyer, Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja kertoo vastausten olevan linjassa heidän muutoin keräämänsä aineiston kanssa.
– Ympäristöön liittyvät huolet nousevat esiin ja näistä erityisesti kysymys vesien hoidosta, Hoyer kertoo.
Hoyer kiittää, että suurin osa kyselyyn vastaajista lähetti vapaamuotoista palautetta.
– Saimme paljon arvokasta tietoa, jota käytetään suunnitelman teossa.
Hoyer arvioi, että vastauksissa näkyvät enemmän aiemmat kannat, eikä siinä näkyisi paikallisten suhtautuminen Latitude 66 kaivoshankkeisiin. Sen suunnitelmat eivät ole vielä valmiita. Latitude on kertonut esittelevänsä suunnitelmia kuluvan kuukauden aikana.
Taloustutkimus kertoo haastatteluista:
Kohdistettiin Kuusamon ja Posion 15 vuotta täyttäneisiin
986 kuusamolaista ja 353 posiolaista
Ajankohta 14.–28. maaliskuuta 2018
Puhelut satunnaisiin julkisiin puhelinnumeroihin