Koillismaa on työn muutoksen näyttämöllä vahvassa roolissa. Mitä seuraavassa näytöksessä tapahtuu?
Olen viimeisten vuosien aikana kirjoittanut paljon etätyöstä ja monipaikkaisuudesta sekä niiden merkityksestä alueemme tulevaisuuden turvaajana. Osasin ennustaa mökkien täyttyvän, kaupankäynnin lisääntyvän ja muuttoliikkeen, ainakin hetkeksi, kääntyvän. Näiden ansiosta alueellamme menee hyvin Covid-19 pandemiasta huolimatta ja osaksi sen ansiosta. Nyt merkitykselliseksi on noussut kysymys siitä, jatkuuko suomalaisten etätyöskentely ja sen mukanaan tuoma alueemme menestys myös pandemian jälkeen?
Vastauksen saamiseksi on syytä tarkastella työn ja yhteiskunnan muutosta hiukan varsinaista etätyötä laajemmin.
Jo vuosia on ollut havaittavissa tarve sille, että työn tekeminen muuttaa muotoaan ja sitä kahlinneet rakenteet ja kulttuuri murtuvat. Emme halua olla sidottuja, teollisen vallankumouksen aikaan syntyneisiin, työaikoihin tai fyysiseen työskentelypaikkaan. Haluamme työntekijöinä olla vapaita ja samaan aikaan tuottaa työnantajallemme entistä enemmän hyötyä. Emme siis halua olla osa kankeaa ja tehotonta koneistoa, vaan tehdä uudella ja tehokkaammalla tavalla työtämme, samalla ollen onnellisia.
Covid-19 pandemia on nopeuttanut suomalaisen yhteiskunnan, ja ennen kaikkea tietotyöläisten, työn muutosta. Olemme ikään kuin pikakelauksella siirtyneet maailmaan, joka olisi tullut eteen joka tapauksessa. Nyt emme ole enää sidottuja fyysiseen työpaikkaan tai virka-aikaan. Voimme asua siellä, missä kulloinkin parhaalta tuntuu. Vapaus on siis lisääntynyt räjähdysmäisesti. Vapauden kääntöpuolena on se, ettei tuttua ja turvallista enää ole. Haemme joka päivä uutta tapaa sovittaa työtä elämäämme ja itseämme työhön. Jokaisen on kyettävä muuttumaan ja ennen sitä ymmärrettävä miten. Tämä aiheuttaa paljon epävarmuutta ja kysymyksiä. Jokainen meistä miettii sitä, olisiko sittenkin parempi palata vanhaan tapaan toimia?
Myös jokainen yritys ja niissä tapahtuva johtaminen ovat saaneet täysin uusia haasteita. Etätyöskentelyn maailmassa elävä organisaatio ei toimi kuten vanha tuttu toimistoyhteisö. Ihmisten johtaminen täytyy järjestää aivan uudella tavalla. Kyse ei ole tekniikasta tai työergonomiasta. Kyse on yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtamisesta sekä siitä, miten varmistetaan että mahdollisimman moni voi muuttuneessa maailmassa hyvin? Nämä ovat vaikeita johtamisen osa-alueita. Sellaisia, joihin ei olla totuttu. Houkutus palauttaa vanha työskentelytapa on valtava.
Työn muutos on siis synnytysvaiheessa. Ja synnytys tulee olemaan vaikea. On olemassa pelko siitä, että sorrumme henkiseen ja ammatilliseen laiskuuteen palaamalla vanhaan työskentelytapaan ja -kulttuuriin.
Onneksi käymme kuitenkin työn muutokseen liittyen paljon keskustelua oikeista työskentelytavoista, työyhteisön sosiaalisesta tärkeydestä, työn yksitoikkoiseksi muuttumisesta, liiallisesta työntekemisestä, tuottavuuden parantumisesta ja monipaikkaisuuden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Keskustelun perusteella voimme yhdessä tehdä tehokasta työnmuokkausta, jonka tuloksena syntyy työtehtäviä ja työskentelytapoja, joilla tuotamme yrityksinä entistä enemmän tulosta ja samalla voimme työntekijöinä hyvin.
Kun näin tapahtuu, väistämätön yhteiskunnallinen muutos jatkuu ennakoitua nopeammin ja se hyödyttää monipaikkaisuuden lisääntymisen mukanaan tuomalla kaupankäynnin kasvulla myös meidän alueemme yritystoimintaa.
Lopuksi lausun nöyrän kiitoksen kaikille niille ihmisille, joiden ajatuksia olen saanut kuulla tähän monimutkaiseen ja tärkeään asiaan liittyen. Jatkakaa keskustelua julkisesti omasta näkökulmastanne. Mielipiteenne on tehokas ase kaavoihin kangistunutta maailmaa vastaan taistellessa.