Suomen Hiihtoliitto on yhdessä maan keskeisten mäkikeskuskaupunkien kanssa laatinut yhteisen tilannekuvan ja strategian suomalaisen mäkihypyn ja yhdistetyn olosuhteiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kuusamo on yksi mukana olevista kaupungeista, joita ovat myös Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Rovaniemi.
Selvitys paljastaa mittavan korjausvelan, joka uhkaa paitsi lajien toimintaedellytyksiä, myös Suomen asemaa kansainvälisten talviurheilutapahtumien isäntämaana, kerrotaan Hiihtoliiton viime viikon keskiviikkona lähettämässä tiedotteessa. Tiedotteessa todetaan mäkihypyn ja yhdistetyn harjoitusolosuhteiden jääneen jälkeen 2000-luvun alun tasosta. Tilanteen korjaamiseksi on nyt laadittu kattava olosuhdestrategia, jossa on hahmoteltu tarvittavat investoinnit ja suuntaa antavat aikataulut kullekin paikkakunnalle.
Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen kommentoi Kuusamon asemaa Koillissanomille puhelimitse torstaina. Kukkonen muistutti Kuusamon ja Rukan olevan Hiihtoliitolle kohteena erittäin tärkeä marraskuisen maailmancup-tapahtuman Ruka Nordicin ollessa erittäin merkityksellinen. Hiihtoliitossa Kuusamo halutaan nähdä entistä enemmän myös mäkihypyn harjoituspaikkana, mikä Rukalla tarkoittaisi satsauksia suurmäen lisäksi myös pienempään, K-64-mäkeen.
– Rukalla (suurmäen) alamäen kunto on se, mistä on keskusteltu. Mikä sen kunnostamisen kustannus tulee olemaan, on selvitettävien asioiden listalla.
Kukkonen toteaa, että kaiken perustana on seuratyö. Lasten ja nuorten suorituspaikoista olisi pidettävä hyvä huoli.
– Seurat ovat valmiina järjestämään laadukasta toimintaa, ja kuntien tehtävä on pitää hyvää huolta suorituspaikoista, Kukkonen ajattelee.
Kuusamon tapauksessa tämä tarkoittaa ihan ruohonjuuritasolta ajateltuna sitä, että mäkihyppyharrastuksessa alkuun päästäkseen on Meijerin hyppyrimäkien oltava kunnossa. Rukan kuusneloseen, suurmäestä puhumattakaan, ei nimittäin ole asiaa, ennen kuin hyppäämisen pohjia on hiottu varhaisimpina juniorivuosina Meijerillä kuntoon. Kuusamolainen mäkihypyn ja yhdistetyn vaikuttaja sekä Kuusamon Erä-Veikkojen mäkikoulun vetäjä Pirjo Karjalainen kertoo, että Meijerin mäet on nyt kunnostettu, mutta ovat vielä testivaiheessa. Tosin aivan täysin valmista ei Meijerillä vielä ole.
– Vielä ei ole päästy kaksikymppistä (K24-mäkeä) kokeilemaan. Kaupungin miehillä on vähän ongelmia saada siellä kunnostuksia käyntiin kunnolla, kun niillä ei ole välineitä siihen, Karjalainen sanoo.
Karjalainen toivoisi parempaa keskusteluyhteyttä kaupungin kanssa.
– Teemme itse osan hommista. Emme pääse kunnolla juttelemaan päättäjien kanssa, että mitä me voimme tehdä ja mitä he tekevät.
Rukan K-64-mäen osalta Karjalainen sanoo, ettei mäessä päästä nyt hyppäämään, kun tykittäminen säilölumen tekemiseksi kasoihin on aloitettu.
– Meidän hyppääjät käyvät sitten varmaan mielellään Taivalkoskella, sikäli jos Taivalkoski on kunnossa. Siellä kasikymppi (HS80-mäki) palvelee.
Rukan suurmäestä Karjalainen sanoo, ettei mäki ole ollenkaan lasten ja nuorten mäki. Kuten Kukkonenkin, toteaa myös Karjalainen alastulorinteen odottavan remonttia. Jossain vaiheessa on myös Rukan K-64-mäessä tehtävä kunnostustoimenpiteitä. Kuusamon Erä-Veikkojen historiikin ensimmäisessä osassa (toimittanut Pentti Kurunmäki vuonna 1987) kerrotaan, että Rukan pienen hyppyrimäen tulleen kesähyppykelpoiseksi vuonna 1986, jolloin mäki oli saanut muovituksen.
– Kuusnelonenkin tarvitsee alamäen osalta kunnostusta. Se on alkuperäisessä kunnossa. Sille ei ole tehty koskaan mitään.
Etenkin isompien mäkien kohdalla remontit vaativat kuntien tueksi myös valtion rahoitusta. Korjaushankkeet eivät etene ilman merkittävää ulkopuolista rahoitusosuutta, sanotaan Hiihtoliiton tiedotteessa. Rukan suurmäen alastulorinteen korjauksen kohdalla on aiemmin puhuttu jopa 2–3 miljoonan euron kustannuksista.
– Isojen mäkien kunnostaminen vaatii isoja valtion tukia. Ne näyttävät olevan tällä hetkellä niin pitkässä kuusessa kuin vain voivat olla.
Karjalaisen mukaan mäkien kunnostamiseen voitaisiin käyttää myös Euroopan unionin avustuksia.
– Sitä on mietitty kokouksissa, että miksi ei EU-rahoja käytetä. Olin itse Otepäässä, minne oli rakennettu kokonaan uusi mäki EU-rahoilla, yhdistetyn maailmancupin kisoissa Virossa aiemmin tammikuussa mäkihypyn arvostelutuomarin tehtävissä ollut Karjalainen kertoo.
Myös Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen odottaa valtiolta päätöksiä, jotta Rukan suurmäen alastulorinnettä päästään jossain vaiheessa remontoimaan. Rukan suurmäen nykyinen FIS-sertifikaatti on voimassa huhtikuun 2027 loppuun. Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n tarkastajat suorittavat homologointeja eli tarkastuksia. Koillissanomien jutussa joulukuussa 2024 Kuusamon Erä-Veikkojen puheenjohtaja Matti Heikkilä arvioi, että jatkossa sertifionti saadaan talvikäytössä vuodeksi kerrallaan, kun alastulorinteen notkelmaa voidaan oikaista lumella.
– Valtion rahatilanne nyt on mikä on ja ottajia riittää. Toivotaan, että 2–5 vuoden aikajänteellä tulisi valtiolta päätöksiä, Manninen sanoo.
Petter Kukkonen kertoo Hiihtoliiton käyneen lokakuusta 2023 alkaen keskustelua kuntien ja seurojen kanssa.
– Olemme hahmotelleet aikajanaa sekä hintalappua/paikkakunta. Puhutaan merkittävistä rahasummista mitä tarvitaan.
Myös Kukkonen ottaa esille valtionrahoituksen sekä EU-tuen tarpeet. Viiden mäkikeskuspaikkakunnan osalta Jyväskylässä Laajavuoren mäkikeskuksen hyppyrimäkien korjaus- ja uusimistoimet ovat vuosien 2026–2030 investointiohjelmassa ja myös vuoden 2029 MM-kisoihin valmistautuva Lahti voi Kukkosen mukaan tosi hyvin.
– Ruka, Rovaniemi ja Kuopio tarvitsevat vähän enemmän suunnittelua.
Pirjo Karjalainen summaa, että KEV:n mäkipuolella talviharjoittelu on osittain ja kesäharjoittelu tietyiltä osin kunnossa.
– Meijerin mäet ovat kokonaan kunnolla testaamatta. Alamäkien profiilit eivät ole ihan sellaisessa kunnossa mitä olisimme halunneet. Talvikuntoon mäet saatiin, kun lumet saatiin päälle.
Vaikka suorituspaikat olisivat viimeisen päälle kunnossa, ei se yksin riitä takaamaan mäkihypyn ja yhdistetyn tulevaisuutta. Harrastajamäärät ovat Kuusamossakin alhaiset nuorista junioreista puhuttaessa. Karjalainen harmittelee, että tänä talvena ei ole toimintaa saatu kunnolla käynnistettyä. Ensin ei ollut lunta ja kun lumi tuli, tulivat pian myös kovat pakkaset.
– Meillä on nyt neljä käynyt treenaamassa. Pikkuhiljaa aloittelemme ja ensi alkuun lapset yrittävät saada kavereitaan mukaan.
