Koillismaalla niin kuin muuallakin päin Suomea on meneillään ilmiö, jossa kuntiin aikoinaan rakennetuista rivitaloista, liikekiinteistöistä tai omakotitaloista osa on jäänyt syystä tai toisesta tyhjilleen. Rakennukset ovat rapistuneet, osa niistä on purkukuntoisia.
Selvitimme, mikä tilanne on Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella, ovatko kunnat joutuneet antamaan rapistuneiden rakennusten omistajille huomautuksia kiinteistöjen kunnostamiseksi.
Posion kunnan rakennustarkastaja Toni Pöllänen kertoo kunnalla olevan kahden kiinteistön osalta meneillään selvitysprosessi, jossa kunta on huomauttanut kiinteistöjen omistajia kunnostamaan omistamansa rakennukset. Toinen kohde on Kuloharjussa sijaitsevat, pitkään tyhjillään olleet rivitalot sekä toinen on Posion keskustassa Sysitiellä sijaitseva, niin ikään pitkään tyhjillään ollut rivitalo.
– Kuloharjun rivitalot ovat olleet esillä jo vuodesta 2017, kun Kuloharjun kyläseura jätti vetoomuksen rakennusten purkamisesta huonon kunnon ja hylkäyksen vuoksi, Pöllänen kertoo.
– Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on aika ajoin muistuttanut kehotuksin omistajaa korjaamaan tilanne. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja nyt on sitten uusintakierros käynnissä. Kiinteistön omistajaa on ollut hankala tavoittaa normaalin postin välityksellä, joten viimeisin kehotus laitettiin haastemiehen kautta. Tietoa ei ole, onko kirje tavoittanut asianosaista, Pöllänen jatkaa.
Pölläsen mukaan sama tilanne on myös Posion keskustassa Sysitiellä.
–Samalla kertaa päätettiin myös kehottaa Sysitiellä sijaitsevan rakennuksen omistajaa kunnostamaan selkeästi terveydelle haitallinen rakennus.
Rivitalon 1970-luvun alussa Sysitielle rakensi Metsähallitus. Kiinteistössä aluksi asui metsuriperheitä, myöhemmin asuntoja vuokrattiin myös muille. Rakennuksen päädyssä, yhdessä huoneistossa sijaitsi pitkään myös Metsähallituksen toimisto.
Metsähallitus luopui myöhemmin kiinteistöstä, ja myi sen yksityiselle henkilölle.
Pölläsen mukaan Sysitien kiinteistön omistajalle korjauskehotuksiin kirjattiin myös mahdollisuus antaa asiassa selvitys, mutta Pölläsen mukaan omistajasta ei ole mitään kuulunut, eikä hän ole ottanut kuntaan yhteyttä.
– Jos kehotusta ei noudateta, kunta voi määrätä hallinnollisia pakkokeinoja, kuten uhkasakko tai teettämisuhka, Pöllänen sanoo.
Teettämisuhka on siis tehoste, jonka avulla pyritään saamaan henkilö suorittamaan jokin työ. Teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella.
Pölläsen mukaan kunnalla ei tällä hetkellä ole kehotuksia, jossa pyydettäisiin esimerkiksi joku piha-alue tai vastaava siistimään tai siivoamaan.
Kuusamon kaupungin rakennustarkastaja Antti Laihola puolestaan kertoo, että Kuusamossa ei viime vuosina ole jouduttu ottamaan käyttöön hallintopakkokeinoja, kuin vain muutamia yksittäisiä kertoja, jossa siis on puututtu rakentamiseen tai rakennusten kunnossapitoon ja siistimisiin.
– Rakennuksen purkukehotuksia ei minun aikanani ole annettu yhtään. Aloitin työni rakennustarkastajan virassa maaliskuussa 2021, Laihola sanoo.
Laiholan mukaan vuosittain annetaan suullisia siistimiskehotuksia muutamia kappaleita. Hänen mukaansa tieto epäsiististä pihapiiristä tulee yleensä ilmoituksen kautta, mutta kaupunki suorittaa itse jatkuvaa valvontaa, mikäli havaitaan jossakin kohteessa epäkohtia, joihin pitää puuttua.
Yhtenä esimerkkinä Laihola ottaa esille entisen ravintola Veijon kiinteistön vieressä sijaitsevan vanhan huonokuntoisen omakotitalon, jonka pihapiiri on päässyt heikkoon kuntoon vuosien saatossa.
– Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kaupunki hankki kiinteistön vapaaehtoisella kiinteistökaupalla omistukseensa. Rakennus on tarkoitus purkaa ja alue siistiä ensi kesän aikana, Laihola kertoo.
– Siistimiskehotukset koskevat lähes pääsääntöisesti yksityisiä kiinteistönomistajia, joten en voi yksilöidä tällaisia kohteita, Laihola päättää.
Katso tästä kuvia huonokuntoisista rakennuksista Kuusamon keskustassa
Taivalkoskella tällä hetkellä on valmistelussa muutaman rakennuksen osalta selvitys, jossa niille ollaan antamassa purkukehotus sekä lisäksi kunnassa valmistellaan kehotusta, jossa muutama romuauto tulisi siirtää pois nykyiseltä paikaltaan.
– Viimeisten kuuden vuoden aikana, mitä olen ollut Taivalkoskella teknisenä johtajana, teknisen lautakunnan käsittelyssä ei ole ollut kunnan antamia rakennusten purkukehotuksia, tekninen johtaja Varpu Paakinaho-Heikkinen kertoo.
Kun Taivalkosken kunta on maantieteellisesti laajalla alueella, Paakinaho-Heikkisen mukaan kunnan omin resurssein ja voimin ei ole mahdollista tarkastaa ihan kaikkia rakennuksia säännöllisesti.
– Usein yhteydenotot kuntaan tulevatkin naapureilta tai ohikulkijoilta. Näitä tapauksia selvitämme yleensä Pudasjärven kaupungilta ostamamme rakennusvalvonnan ja Kuusamon kaupungilta ostamamme ympäristövalvonnan kanssa.
Paakinaho-Heikkisen mukaan siivouskehotusten osalta on yleensä riittänyt, että on annettu suullinen huomautus asian korjaamiseksi, jos on havaittu ympäristöjen siivoustarvetta.
– Tällä hetkellä teknisessä lautakunnassa on ollut käsittelyssä vain yhteen tonttiin liittyvä tapaus, jossa tontin omistajaa on pyydetty siistimään paikat. Kyseisessä tapauksessa on määrätty uhkasakko. Tämän tapauksen käsittely on kuitenkin vielä kesken, koska syksyllä satoi lumi maahan, eikä jälkitarkastusta ole päästy vielä tekemään, Paakinaho-Heikkinen kertoo.
– Tämän kevään aikana meillä on tavoitteena kierrellä kunnan keskustaajamassa. Tarkastelemme tontteja ja tarvittaessa annamme siivouskehotuksia.
Paakinaho-Heikkinen huomauttaa, että tärkeää on huomioida suurimman osan kuntalaisista pitävän ympäristönsä siistinä ja pihat hoidettuna.
Kysyimme Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Paula Mäenpäältä, miten yleistä on, että kunnat joutuvat antamaan rapistuneista, vanhoista rakennuksista niiden omistajille huomautuksia kiinteistöjen kunnostamiseksi tai purkamiseksi.
– Kyllä tämä on valtakunnallinen ilmiö, rakennusten arvot ovat menneet alaspäin, ja maan huono taloudellinen tilanne on tätä vain syventänyt, Mäenpää sanoo.
– Jopa pääkaupunkiseudulla asuinrakennusten arvot ovat alentuneet. Mikä on sinällään poikkeuksellista, sillä yleensä pääkaupunkiseudulla ei ole tätä samaa ilmiötä ollut, mikä on ollut muualla maassa.
Mäenpään mukaan huonokuntoisia, tyhjilleen jääneitä rakennuksia löytyy jokaisesta kunnasta.
– Tiedän, että prosessit voivat olla pitkiä ja hankalia, jos kunnan rakennusviranomainen joutuu antamaan rakennuksen omistajalle määräyksen kunnostuksesta tai purkusta. Näissä tapaukissa täytyy toimia hallintopakkomenettelyllä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun kunta antaa rakennuksen omistajalle määräyksen, ja sitä ei noudateta, niin tämän tehosteeksi käytetään hallintopakkomenettelyä.
– Vaihtoehtoina ovat teettämisuhka tai juokseva uhkasakko, Mäenpää sanoo.
Entä jos rakennuksen omistaja ei juoksevan uhkasakon ollessa päällä, ei edelleenkään ryhdy toimenpiteisiin, miten sitten toimitaan?
– Silloin voidaan soveltaa teettämisuhkamenettelyä. Kunta voi suorittaa rakennuksen purkamisen itse ja velkoa kustannuksia sen jälkeen rakennuksen omistajalta, Mäenpää vastaa.
Mäenpään mukaan kunnat kuitenkin hyvin harvoin tätä teettämisuhkaa käyttävät, sillä jos rakennuksessa on jäljellä jotain arvokasta tai että kunnalla on epärealistista saada perittyä kustannuksia rakennuksen omistajalta.
– Oma kokemukseni on myös sellainen, ettei kaikkiin rakennuksiin löydykään enää omistajaa, kun omistaja on ikääntynyt, ja voi olla myös perikuntia, jossa on useita henkilöitä, eikä kukaan heistä halua ottaa rakennusta omistukseensa.
– Asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia.
Rakentamislaissa sanotaan, että jos rakennus on hylätty, jos se on osittain tai kokonaan hylätty, tai jos rakentaminen on jätetty kesken, tai sen käyttämisestä on luovuttu, niin näissä tapauksissa kiinteistön omistajan on saatettava rakennuspaikka ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna terveellisyyttä tai turvallisuutta eikä rumenna ympäristöä.
– Rakennus on suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta. Tässä vaiheessa ei lähdetä purkamista määräämään, vaan se on enemmänkin sitä, että rakennus on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna eikä rumenna ympäristöä, Mäenpää tarkentaa.
– Jos rakennus määrätään purettavaksi, silloin rakennuksen täytyy olla vaarallinen ympäristölle, hän toteaa.
Ongelma voi olla Mäenpään mukaan monesti se, ettei vanhoja rakennuksia saada myytyä. Jos kysymys on vanhasta rakennuksesta, jota sen omistaja yrittää myydä, niin eteen voi tulla, että mahdolliselle ostajalle pankki ei anna kiinteistöä vastaan lainaa, ja rakennus ei pääse vaihtamaan omistajaa.
– Rakennuksen arvo voi olla niin heikko, ettei pankki näe sillä vakuusarvoa mahdolliselle antamalle lainalleen. Jos siis myyjä haluaa päästä eroon omistamastaan rakennuksesta, mutta pankki ei anna mahdolliselle ostajalle kiinteistöä vastaan lainaa, niin tilanne on hankalassa jamassa. Vielä jos rakennuksen omistajalla ei ole rahaa laittaa rakennusta kuntoon, eikä myyntikään siis onnistu.
– Tämmöinen haaste on koko maassa vanhojen kiinteistöjen osalta tunnistettu, ja itse olen kuullut näitä tapauksia, Mäenpää sanoo.
Ilmiö koskettaa Mäenpään mukaan myös vanhojen omakotitalojen ikääntyneitä omistajia, jotka eivät enää pysty asumaan kotonaan, vaan joutuvat siirtymään asumaan palvelukeskuksiin.
– Jos kotitalosta ei ole kukaan huolehtimassa, eikä ole perillisiä, rakennus pääsee rapistumaan, ja sen arvo entisestään laskee, Mäenpää sanoo.