Hilja Grön­fors, Remu Aal­to­nen ja 50 metriä pitsiä – Ma­rak­ni-fes­ti­vaa­li kutsuu ro­ma­ni­kult­tuu­rin äärelle

Mestarilaulaja, taiteen akateemikko Hilja Grönfors esiintyy Marakni-festivaalilla juhlakonsertissa.

Kun Hilja Grönfors astuu sunnuntaina 16. elokuuta Valve-salin lavalle Latšo Džinta -orkesterin kanssa, kuultavana on paljon enemmän kuin yksi konsertti. Taiteen akateemikon arvonimen saanut mestarilaulaja on kiertänyt 1990-luvun lopulta lähtien ympäri Suomea keräämässä ja tallentamassa kotimaista romanilauluperinnettä ja vienyt sitä myös kansainvälisille estradeille. Maraknin juhlakonsertissa mukana on lisäksi Helsingin Balalaikkaorkesteri.

Festivaalin toinen kunniavieras tuo Valveelle aivan toisenlaisen palan suomalaista musiikkihistoriaa. Perjantaina 14. elokuuta lavalle astuu Remu Aaltonen, mutta tällä kertaa luvassa ei ole Hurriganes-klassikoiden kavalkadia. Remu & Skuugi All Stars esittää Aaltosen harvoin kuultua suomenkielistä tuotantoa: kappaleita rocklegendan pitkän uran toiselta laidalta.

Maraknin kolmessa konsertissa musiikillinen matka jatkuu suomalaisesta romanilaulusta flamencoon, Balkanille ja etnojazzin maailmaan. Lavalle nousevat myös laulaja-lauluntekijä Sami ”Isba” Isberg, flamencoa ja suomalaista romanimusiikkia yhdistelevä Anette Åkerlund sekä bulgarialaissyntyinen haitarivirtuoosi Martin Lubenov Jazzta Prasta -trionsa kanssa.

Romanikulttuuri ei ole yksi tarina

Marakni on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Festivaalin takana on Romanikulttuurin museo, ja sen kuraattorina toimii elokuvaohjaaja Katariina Lillqvist, joka on kuvannut suomalaista ja eurooppalaista romanielämää dokumenteissaan ja animaatioissaan lähes neljän vuosikymmenen ajan.

Festivaalin ajatuksena ei ole vain esitellä romanikulttuuria, vaan luoda kohtaamisia sen ympärille. Musiikki, kuvataide, elokuva, animaatio ja vuosisatoja elänyt käsityöperinne kertovat kulttuurista kukin omalla kielellään.

”Romanikulttuuri on ollut vuosisatojen ajan osa suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria, mutta liian usein se on jäänyt marginaaliin tai tullut kerrotuksi ulkopuolelta. Maraknissa haluamme antaa tilaa romanien omille tarinoille, taiteelle ja tekijöille”, Lillqvist sanoo.

Kohtaamisille on tilaa myös perjantaina ennen konserttia, kun Valveen Paljettiin avautuu Romanikulttuurikahvila. Lillqvist haastattelee festivaalin taiteilijoita ja kertoo omista romanisatuihin, legendoihin ja dokumentaarisiin haastatteluihin pohjautuvista animaatioistaan. Kahvihetken päätteeksi kurkistetaan myös Remu Aaltosen tuoreeseen elämäkertaan.

Pitsisilta kasvaa tekijältä toiselle

Romanien pitsiperinne kertoo luovuuden ja käsityötaidon tarinaa.

Yksi Maraknin vaikuttavimmista teoksista ei mahdu näyttelysalin seinälle. Lähes 50-metrinen Pitsisilta rakentuu vanhoista ja uusista pitsielementeistä, ja jatkaa yhä kasvamistaan.

Romanikulttuurin museon pitsiperinteen keruu- ja tutkimustyöstä alkunsa saanut yhteisötaideteos yhdistää käsityöperinteen, romanien historian ja eri taustoista tulevat ihmiset. Matkaavaan teokseen liittyvissä pitsitapahtumissa on samalla kerrottu romanien tavoista, perinteistä ja asemasta sekä elämästä aikana, jolloin pitsikauppa toi elantoa suurille perheille.

Romanien pitsiperinteeseen liittyy käsityötaidon lisäksi toimeentulon, liikkumisen ja sukupolvelta toiselle siirtyneen osaamisen historiaa. Pitsisillassa yksittäiset käsityöt liittyvät toisiinsa pitkäksi ketjuksi.

Pyhäjoelta matkansa aloittanut Pitsisilta on ehtinyt kulkea jo Prahan ja Budapestin kautta. Lauantaina 15. elokuuta kello 15 teos ripustetaan juhlallisesti Oulussa Pikisaaren kävelysillalle ja yleisö on tervetullut mukaan. Teokseen voi myös tuoda oman, 40 senttimetriä korkean pitsielementin. Sunnuntaina uudet pitsit liitetään osaksi kasvavaa kokonaisuutta ennen Valve-salin juhlakonserttia.

Pikisaarikaan ei jää Pitsisillan viimeiseksi etapiksi: Oulusta teos jatkaa kohti Tukholmaa ja myöhemmin Norjaa.

Kuninkaan kaupungissa -näyttely kertoo 1970-luvun muuttoliikkeestä

Katariina Lillqvistin animaatio Kuninkaan kaupungissa saa ensi-iltansa Oulussa marraskuussa.

Yksi Maraknin tarinoista vie Oulusta Liminkaan – ja ajassa puoli vuosisataa taaksepäin.

Limingan taidekoulun Impivaara-talossa avautuu perjantaina 14. elokuuta Kuninkaan kaupungissa -näyttely. Sen taustalla on Katariina Lillqvistin uusi animaatio, joka kertoo romanien 1970-luvun muuttoliikkeestä Suomesta Ruotsiin. Animaation rinnalle on syntynyt yhteistyössä Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan kanssa myös sarjakuva-albumi.

Tässä tarinassa festivaalin kaksi nimekkäintä musiikkivierasta kohtaavat uudelleen. Animaation Suden äänenä ja laulajana kuullaan Remu Aaltosta, ja perinteisiin romanilauluihin pohjautuvassa äänimaailmassa musiikista vastaa Hilja Grönfors Latšo Džinta -orkesterinsa kanssa.

Marraskuussa Oulun kansainvälisillä lastenelokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saava animaatio käännetään myöhemmin Suomen ja Keski-Euroopan romanikielille. Kokonaisuus on samalla osa romanikielen elvytysprojektia Suomessa. Näyttely jatkuu Limingassa 20. syyskuuta asti.

Marakni tarjoaa yhden elokuisen viikonlopun aikana monta reittiä romanikulttuurin äärelle. Sen voi kuulla Hilja Grönforsin laulussa tai Remu Aaltosen äänessä, nähdä animaatiossa ja sarjakuvassa, löytää pitsin silmukoista – tai kohdata kasvokkain Valveella ja Pikisaaren sillalla.

Lämpimästi tervetuloa!