Nilon koulun 8C-luokkalaiset Aino Säkkinen ja Wiivi Heiskanen kertoivat maanantaina, miten koronaviruksen mukanaan tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet heidän arkeensa ja mitä odotuksia heillä on sen suhteen, jos koulut suljetaan.
- Onhan se hyvä sen takia, että sillä pystyy estään ettei se koronavirus leviä. Onhan se sen kannalta parempi, mutta kuinka moni sen takia saattaa jäädä jälkeen tai ei ymmärrä kaikkia asioita. Koulunkäynnistä tulee kyllä vaikeampaa, Heiskanen pohti.
- Oishan se helpompaa sen etäopetuksen kanssa kuin ilman sitä. Kaikille se ei ole helppoa, jotkut tarvii sitä henkistäkin tukea viereen, Säkkinen lisäsi.
- Kun pitää kuitenkin saada itseä niskasta kiinni ja oikeasti ruveta tekemään niitä tehtäviä. Joillakin saattaa olla vähän vaikeuksia oppia itse verrattuna siihen kun olisi luokassa ja muut luokkalaiset voi auttaa, Heiskanen sanoi.
Hallitus linjasi maanantaina, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään.
Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.
Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.
Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen, hallitus linjasi.
Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.
Nilon koulussa usea Säkkisen ja Heiskasen koulukavereista oli pois jo maanantaina. He olivat saaneet Wilman kautta ohjeistusta siihen, miten toimitaan, jos koulut joudutaan sulkemaan.
Lisäksi ruokailun alkamisaikojan oli muutettu niin, että ruokalassa on kerrallaan vähemmän oppilaita.
Toistaiseksi suurimmat muutokset Säkkisen ja Heiskasen arkeen oli tullut, kun harrastukset loppuivat. Kilpatanssia ja ja pianonsoittoa harrastavalla Säkkisellä oli aiemmin viisi treenikertaa viikossa, salibandya pelaavalla Heiskasella kauden aikana neljät, ja nyt kahdet treenit.
- Treeneissä menee aika 2 tuntia, läksyissä tunti, ei siinä kerkee enää mitään tehdä. Nyt on koko ilta aikaa, voi tehdä vaikka mitä, Heiskanen sanoi.
Miten aika kuluu nyt?
- Aion siivota talon kaikki kaapit ja heittää turhat tavarat pois jos äiti joutu jäämään pois töistä, Heiskanen suunnitteli.
- Olen kavereitten kanssa, ollut kotona ja leikkinyt meidän koiran kanssa, Säkkinen kertoi.
Nuoret eivät kertoneet koronaviruksen huolestuttavan heitä.
- Itse olen perusterve, ei periaatteessa pitäisi olla mitään hätää, Säkkinen sanoi.
Lumi Törmän lähipiirissä on koronaviruksen kannalta riskiryhmiin kuuluvia. Hän kertoo olleensa silti rauhallisin mielin.
- Koittanut pitää järjen päässä, ettei panikoidu. Täytyy tiedostaa lähellä olevat riskirymäläiset ja yrittää toimia suositusten mukaisesti.
Perheen lapset olivat kotikoulussa jo maanantaina. Lisäksi huomiota on kiinnitetty hygieniaan.
- Käsiä on pesty todella paljon. Siitä joutuu muistuttelemaan.
Toisaalta hän näki myös hyviä puolia koronaviruksen mukanaan tuomassa pysähtymisessä.
- Ehkä tämä maailma on vähän oottanutkin tämmöistä, Törmä pohti.
Hoitoalalta eläkkeellä olevan Kaarina Heiskasen arkeen koronavirus ei ollut vielä maanantaina tuonut muutoksia.
- En hamstrannut ruokaa sen enempää kuin ennenkään. Käsiä pestään aina kun kaupasta tullaan, kun vessasta tullaan ja kun laitetaan ruokaa. Varmaan jokaisen kohdalla on arvioitava oma käyttätyminen, Heiskanen sanoi.
Hän on kokenut aikoinaan aasialaisen 1950-luvulla.
- Kansakoulussa silloin oppilaskaverit sairastivat, mutta minuun ei tarttunut. Menin nukkumaan sen viereen, että saisin jäädä kotiin, mutta ei se tartu jos ei ole tarttuakseen.
- Sanoin lapsenlapselle, että Luoja on kahtonut tämän asian tämmöiseksi. Aina pitänyt mennä pää kolmantena jalkana, nyt rauhoitetaan kansakunta. Jossain vaiheessa se tulee aina tämmöinen maailmantilanne, joka panee asiat järjestykseen.