Juuri nyt: Ui­ma­nie­men­tien re­mon­tis­sa Po­siol­la pal­jas­tui iso öl­jy­va­hin­ko – ”Saas­tu­nut­ta maa-ai­nes­ta olemme pois­ta­neet ja ajaneet 20 kuor­ma-au­ton la­val­lis­ta pi­laan­tu­nei­den maa-ai­nes­ten kä­sit­te­ly­lai­tok­seen Kemiin”

Viikon kysymys: Onko vapetus eli säh­kö­tu­pa­koin­ti tuttu ilmiö? – Kerro ko­ke­muk­sis­ta­si viikon ky­sy­myk­seen

Toimittajalta: Mitä yh­teis­tä on Kuu­sa­mon Pal­lo-Kar­huil­la ja Man­ches­ter Ci­tyl­lä?

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi 4 kk vain 29 €, tilaa tästä!

Tilaajille

Kel­lon­soit­to­mak­su, kirk­ko­vii­neis­tä ulos­ot­toon ja au­ton­raa­to­jen upotus maahan – ar­kis­tot pal­jas­ti­vat Pekka Pe­so­sel­le Kuu­sa­mon seu­ra­kun­nan vi­vah­teik­kaan ta­lous­his­to­rian

Pekka Pesonen kertoo juhlajulkaisussa seurakunnan taloushistorian kansanomaisesti ilman jargonia tai taulukoita. Luvut tilikirjoissa kertovat kuvaa omaa kuvaa aikansa yhteiskunnasta ja sen arjesta.

Paljonko maksaisit kirkonkellojen soitosta tilaisuutesi yhteydessä? Jos olet kysymyksestä hämilläsi, ei ihme. Eihän sellaisesta tarvitse maksaa – mutta 1700-luvun alussa Kuusamossa piti.

”Kuninkaalta lahjaksi saadun kirkonkellon käytöstä perittiin myös maksu paikkakuntalaisilta. Maksua perusteltiin nurinkurisesti juuri sillä, että kello oli saatu lahjaksi. 1700-luvun alussa kellonsoitosta perittiin 18 kupariäyriä (n. 0,40 euroa).”

Tämä on yksi esimerkki siitä nippelitiedosta, jota Kuusamon seurakunnan taloussihteeri Pekka Pesonen kirjasi ylös etsiessään tietoa Kuusamon seurakunnan taloushistoriasta satojen vuosien ajalta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.