Joko luit: Hir­vi­kan­ta näyttää kään­ty­neen kasvuun

Viikon visa: Joko ko­kei­lit miten hyvin tunnet Kuu­sa­mon Erä-Vei­kot?

Toimittajalta: Läheltä piti -ti­lan­ne säi­käyt­ti

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Kulje kuvien ja ta­ri­noi­den mukana halki it­se­näi­syy­den vuo­si­kym­men­ten Koil­lis­maal­la

Kitkantie Kätilönmutkasta keskustaan päin. Pakolaislapsia kuusamon kansakoulussa.
Kitkantie Kätilönmutkasta keskustaan päin.
Kitkantie Kätilönmutkasta keskustaan päin.
Kuva: Kinnunen, Kuusamon Kuvaamo

Kokosimme vuosikymmeniltä tapahtumia, jotka ovat leimanneet jollain tapaa Koillismaan vuosikymmeniä. Asiantuntijana jutussa toimii Seppo Ervasti.

Millainen Kuusamo oli vuonna 1917? Lue Seppo Ervastin kolumni Kohti ankeampia aikoja – tällaista oli Kuusamossa sata vuotta sitten

Pakolaisia Kuusamossa.
Pakolaisia Kuusamossa.

1920-luku: Koillismaa otti vastaan pakolaisia

Itäraja oli ollut ennen itsenäisyyttä venyvä käsite. Sikäläisten asukkaiden kanssa oli ollut monenlaista yhteistyötä, joka nyt katkesi. Bolsevikkihallitus vakiinnutti asemansa. Kun bolsevisointi alkoi tapahtua Karjalassa, saapui sieltä iso määrä pakolaisia Lämsänkylän kautta. Pakolaisista Koillismaalle jäi noin 10 -20 prosenttia.

1920-luvulla Koillismaalla havahduttiin siihen, että alueella on paneuduttava maatalouteen. Siihen saakka vilja oli saatu kauppaa käymällä muualta, mutta nyt pellot oli saatava kasvamaan vaikka väkisin. Tehtävässä onnistuttiin vaihtelevasti.

Autoistuminen alkoi 1920-luvun puolivälissä, jolloin alkoi myös säännöllinen linja-autoliikenne. Linja-autoliikenne toimi pitkään niin, että Taivalkoskelle hoidettiin tavarat ja ihmiset hevosilla ja sieltä pääsi autolla Ouluun. Tuon ajan liikenteelle olivat erikoisuutena "sekajunat". Eli pieni linja-auto, jonka perässä oli lava, jossa kuljetettiin tavaroita.

Jako punaisiin ja valkoisiin oli koko Suomessa valloillaan yhä. Koillismaalla suhtauduttiin työväenliikkeeseen vihamielisesti, mutta alue ei ole koskaan ollut ääriliikkeiden valta-alue.

Evakuointia Sairalan-Räisälän välillä. Myös karja kuljetettiin Suomen toiselle puolelle turvaan.
Evakuointia Sairalan-Räisälän välillä. Myös karja kuljetettiin Suomen toiselle puolelle turvaan.
Kuva: SA-kuva

1930-luku: Pula-aikaa ja viljanviljelyn yritystä

1930 luvulla huomattiin toden teolla se, että Koillismaan maita ei ole tarkoitettu viljan viljelyyn. Vain Paanajärvellä ja Vasaraperällä saatiin ohra ja vehnä kypsymään, muualla viljely oli toivotonta. Maan sijaan alettiinkin panostaa karjaan.

Muualla Suomessa pula-aika alkoi vuonna 1929 ja levisi Koillismaalle vuonna 1930. Leipä oli otettava mistä sen ikinä vain sai. Perinteisesti seudun miehet olivat käyneet Taivalkoskella sahalla töissä, mutta kun sielläkään ei ollut töitä, kuljettiin työn perässä Lappiin metsätöihin. Pienviljelijät kulkivat talvet savotoissa.

Talvisota alkoi 30.11.1939.

Sota-aikaan liittyy monenlaisia kohtaloita.
Sota-aikaan liittyy monenlaisia kohtaloita.

1940-luku: Evakkoa, jälleenrakentamista, saksalaisia sotilaita ja romansseja

Talvisodan raju kamppailu käytiin rajakahakkoina Kuusamossa Alassalmella. Pappilan pirttiin perustettiin sotasairaala.

Siviiliväestö evakuoitiin Pudasjärven ja Iin seuduille. Evakko oli raju muutos. Moni evakkoon lähtenyt jäi sille tielle ja alueelle tuli uusia asukkaita.

Jatkosodan Koillismaalle tuomat saksalaiset toivat monenlaista väriä alueelle. Heillä oli mukanaan tupakkaa ja alkoholia, joiden avulla he kävivät kauppaa kaikesta mahdollisesta.

Saksalaisten miesten ja suomalaisten naisten välille syntyi romansseja. Sotilaiden mukaan lähteneiden naisten elämä oli hankalaa. Leima oli pysyvä, eikä saksalaisen kanssa romanssiin alkaneilla ollut enää sijaa Koillismaalla, esimerkiksi töihin oli melkein mahdoton päästä.

Jälleenrakentaminen alkoi uusien ja entisten asukkaiden toimesta. Mukana oli sellaisiakin, joilla kirves pysyi juuri ja juuri kädessä, miehiä ja naisia.

 

1950-luku: Raha alkoi olla kaikkien käsillä

1950-luku oli Koillismaalla optimismin aikaa. Kuusamolla näytti olevan rajattomat mahdollisuudet vaurastua. Tällöin myös viimein ymmärrettiin se, että vilja ei kasva täällä vaan sekamaataloudesta siirryttiin täysin karjatalouteen. Muuttoliikenne oli positiivinen ja syntyvyys oli lestadiolaisuuden takia suurta. Alkoi kansakoulujen aktiivinen rakentaminen.

Jälleenrakentaminen jatkui 1950-luvulla. Isojako väritti myös lukua Kuusamossa. Yhteismetsä perustettiin. Tämä kaikki tarkoitti sitä, että rahaa alkoi olla kaikkien käsissä. Tähän saakka raha oli ollut lähinnä kirjanpidollinen yksikkö, jota käyttivät vain herrat kirkonkylällä.

Koskisoturi Reino Rinne.
Koskisoturi Reino Rinne.

1960-luku: Matkailun mahdollisuus ymmärrettiin

Matkailu alettiin nähdä yhtenä pääelinkeinona Kuusamossa 1960-luvulla. Vapaaehtoisväki alkoi raivata Rukan rinteitä ja Karhunkierrosta alettiin merkitä.

Tuolloin uskallettiin myös ensimmäistä kertaa haaveilla ääneen lentoliikenteen saamisesta Kuusamoon. Ajatukseen suhtauduttiin vielä tuolloin naureskellen.

Kuusamossa käytiin Koillissanomien perustajan Reino Rinteen johdolla "koskisota" 1950-ja 1960-lukujen vaihteessa. Koskien omistuksesta kilpaili Imatran Voima ja Pohjolan Voima. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että vapaat, rakentamattomat kosket ovat arvokkaampia kuin valatetut kosket.

Volvolla tultiin lomalle entiseen kotipitäjään.
Volvolla tultiin lomalle entiseen kotipitäjään.

1970-luku: Pellot pakettiin, töihin Ruotsiin ja Volvolla lomalle

1970-luvulla maataloudessa oli ylituotantoa ja peltoja otettiin viljelystä pois. Tuhansia ihmisiä muutti Koillismaaltakin Ruotsiin työn perässä. Kuusamosta tyhjeni kokonaisia kyläkulmia. Tällaisia olivat esimerkiksi Liikasenvaara, Kärpänkylä ja Lämsänkylä.

Matkailu alkoi muodostui elinkeinoksi. Kevät-talvi oli selkeä matkailusesonki ja kesäsesongista eläteltiin haaveita.

-

1980-luku: Matkailu kasvoi lentokentän nosteessa

1980-luvulla Kuusamoon yritettiin tosissaan saada jalostuselinkeinoa. Pölkky Oy oli hyvässä vauhdissa ja se pystyi laajentamaan tuotantoaan.

Matkailu elinkeinona kehittyi edelleen Kuusamossa ja Rukalla. Osittain siitä syystä, että Kuusamoon oli saatu lentokenttä, jolle vielä vuosikymmen sitten naureskeltiin.

Syntyi uusia yrityksiä, jotka tarjosivat valmiita pakettimatkoja erilaisia oheispalveluita matkailijoille.

Maataloudessa vuosikymmen oli seestymisen aikaa, ja pahin muuttoliikenne alkoi olla takanapäin.

Marketit avattiin 1990-luvulla.
Marketit avattiin 1990-luvulla.

1990-luku: Marketit saivat alkunsa laman jälkeen

Lama jätti jälkensä Koillismaallekin. Myynti laski ja matkailu notkahti. Kauppojen sivumyymälät suljettiin 1970-, 1980- ja 1990-lukujen aikaan.

Kuusamosssa markettien perustamista 5-tien varteen alettiin valmistella 1990-luvun lopussa.

1990-luvulla alkoi muotoutua nyky-Kuusamo. Ruska-Kuusamon markkinointi aloitettiin systemaattisesti. Matkailun ympärille muodostui entisestään uusia yrityksiä.

Rukan parkkihalli avattiin 2007.
Rukan parkkihalli avattiin 2007.
Kuva: Vesa Tyni

2000-luku: Kunta kaupungiksi, Ruka kävelykyläksi

Kuusamo julistautui kaupungiksi 1.1.2000.Vuosikymmenen puoliväliä leimasivat kuntaliitosselvitykset. Selvitettiin muun muassa Kuusamon, Posion ja Taivalkosken yhteistä liitosta sekä Taivalkosken ja Pudasjärven yhteenliittymää.Rukalle panostettiin vahvasti. Rukan keskustaan rakennettiin parkkihallin, joka mahdollisti autottoman Rukan kylän rakentumisen.

-
Kuva: Mikko Halvari

2010-luku: Haasteena väestön väheneminen, taloudessa nostetta

Suurin yhä ratkaisematon haaste koko Koillismaalla 1990-luvulta asti on ollut väestön ikääntyminen. Sitä ennen korkea syntyvyys korvasi poismuuton.Maahanmuuttokaan ei korvaa syntyvyyden laskua. Kansainvälinen pakolaisuus kuitenkin ylsi myös Kuusamoon. Enimmillään kunnassa oli noin 400 turvapaikahakijaa.Vuosikymmenen alun hankalien vuosien jälkeen näyttää, että matkailussa ollaan päästy vauhtiin. Tropiikin alueelle rakennetaan kiivaasti ja Rukalle on tehty yli sadan miljoonan euron suunnitelmia gondoli-hisseineen. Matkailu kansainvälistyy, uusia asiakkaita on löytynyt esimerkiksi kiinalaisista.Aluetaloudessa isoja suunnitelma on tehty myös tuulipuistojen rakentamisessa niin Posiolle kuin Kuusamoonkin. Biotalous nähdään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuuksista.