Vaikka Lapin-matkailun raha valuu tänne Kuusamoonkin, Rovaniemeen ja Kittilään verrattuna Kuusamon lentokentän kautta kulkevat ihmismäärät eivät ole 25 vuodessa kovin dramaattisesti kasvaneet.
Matkustajia oli Finavian tilastojen mukaan viime vuonna reilu 126 000 ja vuonna 2000 noin 96 700. Kasvua on siis ollut vain noin neljänneksen verran, 30 000 ihmistä.
Samalla aikajänteellä Rovaniemen kentän vuotuinen matkustajamäärä on kolminkertaistunut reilusta 300 000:sta miljoonaan ja Kittilässäkin yli kaksinkertaistunut 170 000:sta 400 000:een.
Täällä Kuusamossa viimevuotiset matkailuluvut olivat viitisen prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisia saapui 12,5 prosenttia enemmän.
Isoin muutos onkin tapahtunut vuosien varrella ulkomaalaisten osuudessa. Vuonna 2000 heitä oli vain reilu prosentti kaikista Kuusamoon lentäen tulijoista, tänä päivänä jo puolet.
Mikä on matkustaja?
Lentoalalla käytettävissä luvuissa matkustajat on laskettu kahteen kertaan: saman turistin menomatka on yksi ”matkustaja” ja paluumatka yksi ”matkustaja.” Todellisuudessa siis Kuusamoon saapui viime vuonna lentoteitse 64 000 ihmistä.
Kasvu voi tuntua pieneltä suhteessa siihen, kuinka tärkeä elinkeino matkailu Kuusamossa on. Lentokenttäasiakkaiden määrä ei sentään kerro koko totuutta, reittikehitysjohtaja Petri Vuori Finavialta huomauttaa.
– Tärkeämpää matkailun määrää miettiessä on katsoa yöpymistilastoja alueella, sillä Kuusamoon tullaan paljon myös Rovaniemen lennoilta.
Kuusamon lentokentän niin kutsuttu vaikutusalue on yöpymismäärissä mitattuna Pohjois-Suomen kolmanneksi suurin matkailukohde 1,4 miljoonalla yöpymisellä. Vaikutusalueeseen lasketaan Rukan ja Kuusamon lisksi Posio, Taivalkoski, Salla, Suomussalmi, Pudasjärvi ja Syöte. Yöpymiset ovatkin kasvaneet nopeammassa tahdissa kuin lentokentän käyttäjät.
Kaksi isompaa ovat siis Rovaniemi ja Kittilä, jonka vaikutusalueeseen lasketaan Levin lisäksi Kolari ja Ylläs.
Visitory-tilastopalvelun mukaan matkailun kehitys on "noudatellut pitkälti samaa trendiä" Kuusamossa kuin Kittilän seudullakin, Naturpoliksen Oskari Tihinen kertoo. Hänet palkattiin lokakuussa projektipäälliköksi CHARLES — lentoliikenteen uudet avaukset Pohjois-Pohjanmaalla -nimiseen hankkeeseen.
Tihinen ei kuitenkaan haluaisi puhua kilpajuoksusta muita pohjoisen kohteita vastaan.
– Pohjois-Suomen vetovoiman kasvu vauhdittaa kasvua täälläkin, hän sanoo.
Naturpoliksen äskettäin Port Experience -lentoyhteyskonsultilla teettämässä selvityksessä todetaan, että Kuusamo on keskeinen kansainvälinen portti koko Koillis-Suomen matkailun kannalta.
Lentoyhtiöitä kiinnostavat ainoastaan faktat ja numerot silloin, kun uusista yhteyksistä neuvotellaan matkakohteiden kanssa. Sen vuoksi haluttiin selvittää matkailulukuja, Tihinen kertoo. Niiden perusteella laaditaan neuvotteluihin uudet markkinointimateriaalit.
– Jos ja kun uusi lento alueelle saadaan, tärkeintä on saada kone täyteen.
Nykyisellään Kuusamoon on Finnairin ympärivuotinen reittilento Helsingistä, ja talvikaudella on lisäksi kolme kerran viikossa lennettävää yhteyttä Keski-Eurooppaan: Lufthansan Frankfurt-Kuusamo, Eurowingsin Düsseldorf-Kuusamo ja Edelweissin Zürich-Kuusamo.
Ne hyödyttävät tietysti myös paikallisia.
– Jos joku haluaa lähteä Frankfurtiin tai siitä eteenpäin, sinne pystyy hyppäämään kyytiin, Petri Vuori Finavialta sanoo.
Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma totesi Koillissanomissa marraskuussa uskovansa, että lähivuosina lentoja tulee lisää. Neuvottelut olivat käynnissä.
Reittilentojen lisäksi on pakettimatkalaisten tilauslentoja eli chartereita Iso-Britanniasta ja Keski-Euroopasta. Ennakkotietojen mukaan Kuusamoon laskeutuu tänä talvena noin 150 charteria 11 eri matkayhtiöltä, vilkkaimmillaan joulukuussa jopa 15 konetta päivässä.
Eniten tulijoita on edelleen Iso-Britanniasta, Saksasta ja Alankomaista sekä Suomesta, mutta myös Sveitsi, Puola ja Baltian maat ovat nostaneet päätään.
Lumettomaan aikaan kenttä hiljenee. Kuusamoon ei puoleen vuoteen, suunnilleen touko–lokakuussa, laskeudu yhtään ainutta kansainvälistä lentoa, eikä kotimaan lennoissakaan ole hurraamista.
Ero hiljaisimman kuukauden toukokuun ja vilkkaimman turistisesongin joulukuun välillä voi olla kaksikymmenkertainen.
Naturpolis, Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys ja lentokenttää ylläpitävä Finavia ovat yhtä mieltä siitä, että kesäkaudelle tarvitaan uusia avauksia.
CHARLES-hankkeen tavoitteena on lisätä vetovoimaa lentoyhtiöiden silmissä. Se edellyttää Tihisen mielestä yhteistyön tiivistämistä vaikutusalueen matkailutoimijoiden kesken.
Yksi konkreettinen toimenpide on koota työryhmä Ruka-Kuusamon, Taivalkosken, Suomussalmen, Posion, Sallan ja Pudasjärven matkailutoimijoista. Ruka-Kuusamon edustajana siellä on Janne-Juhani Haarma.
– Työryhmä edistää saavutettavuustyötä, ja hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteinen malli tulevaisuuden lentoyhtiöneuvotteluita varten, Tihinen kertoo.
He käyvät myös lentoliikennealan isoissa, kansainvälisissä verkostoitumistapahtumissa, Routesissa ja Connectissa. Siellä päästään saman pöydän ääreen lentoyhtiöiden kanssa.
On todella tärkeää, että meillä on siellä jatkossakin oma edustus, Tihinen sanoo.
Miten uusi reittilentoyhteys sitten avataan? Paljonko työtä se vaatii?
Lentoyhtiöiden reittisuunnittelijoiden aivoituksiin voi olla hankala vaikuttaa, mutta on pääasiassa kenttiä operoivan Finavian heiniä yrittää, Petri Vuori kertoo.
Finavian takana seisovat Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys ja nyt myös CHARLES-hanke.
– Janne-Juhani Haarma saattaa olla meidän kanssamme tapaamassa lentoyhtiötä. Kaupunki harvemmin on mukana pöydässä.
Parhaillaan lentoyhtiöiden katseet ovat seuraavassa talvikaudessa, joka alkaa loka–marraskuussa 2026.
– Lentoyhtiöt eivät välttämättä kerro meille, mitä vaihtoehtoja heillä on harkinnassa. Meidän pitää vain tuoda bisnesmahdollisuuksia esiin heille: miksi olisi kannattavampaa lentää Kuusamoon kuin jonnekin muualle?
Uusi reitti on Lufthansalle tai Eurowingsille iso taloudellinen riski.
Esimerkiksi Lontoo on sellainen supersuosittu kohde, jonne koneita suuntaa aina. Jos yhtiöllä on Heathrow’lle laskeutumislupa, siitä pidetään varmasti tiukasti kiinni, Vuori selittää.
Muiden kohteiden kannattavuutta punnitaan silloin, kun yhtiö hankkii uusia koneita, tai jokin vanha reitti alisuoriutuu. Ja niitä punnitaan tarkasti.
– Tarvitaan paljon dataa: yöpymistilastoja, kyselytutkimuksia ja kaikennäköisiä taloudellisia tunnuslukuja.
Toisin kuin chartereita myyvät, hollantilaisen Voigtin kaltaiset matkayhtiöt, esimerkiksi Lufthansa ei erityisemmin mainosta Kuusamon-reittilentoja saksalaisille.
– Kuusamo on vain yksi heidän yli 200 kohteestaan, jonne voi matkustaa.
Senkin jälkeen, kun uusi reitti vuosien työn jälkeen saadaan avattua, siitä kiinni pitäminen vaatii jatkuvia lisäneuvotteluja.
– Meidän pitää koko ajan kysyä, onhan se kannattava. Jos se ei mene kaupaksi, voidaanko me tehdä jotain? Tarvitseeko meidän tulla sinne matkailuyhdistyksen kanssa kertomaan, miten te voisitte myydä tätä paremmin?
CHARLES-hanke toteutetaan Kuusamon lisäksi Kalajoella ja Oulussa. Sen rinnalla on myös toinen, Rethinking North -niminen hanke, jossa kasvatetaan lumettoman ajan matkailukysyntää.
