Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Koil­lis­sa­no­mat tästä!

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: "An­tai­sin­pa paljon, jos saisin kuvan punapää Fre­dus­ta ja Lo­vii­sas­ta” – Su­ku­puun te­ke­mi­ses­sä meni kaksi vuotta

Kuusamon kantaisäni Heikki muutti Paltamon Jormakkajärveltä Ylikitkan Vasaraperään. Siihen miksi hän muutti oli painavana syynä se, että Ruotsin kuningas halusi asuttaa Venäjän rajaa Kuusamoon. Muuttajat saivat useiksi vuosiksi verovapauden. Muuttajia oli useita Kuusamon perussukuja. He olivat alkuun ns. kaskenpolttajia, jotka polttivat kaskea, kylvivät viljaa ja kun pelto ei antanut satoa siirryttiin toiseen paikkaan. Tähän aikaan oli Kuusamossa kaksi isompaa metsäsaamelaisten talvikylää. Yksi oli Kivilahdessa Taliskotalammella ja toinen Etelä-Kuusamossa. Eli kaskenpolttajat törmäsivät metsäsaamelaiskulttuuriin.

Niinpä myös Heikin ensimmäinen vaimo oli metsäsaamelainen. Heille syntyi viisi lasta, joista sukuni jatkui. Sipi Heikinpoika Määttä (s.1672). Hänen vaimonsa oli Kaisa Holappa. Seuraava suvunjatkaja oli myös Sipi (s.1705). Vaimona Riitta Hyttinen. Sitten Simo Sihverin poika Jäkäläniemi (s.1745). Vaimona Helga Antintytär Ruokamo. Suku jatkui Elias Simonpoika (s.1785). Vaimona Kaisa Antintytär Lohilahti. Suku jatkui Simo Eliaksenpoika Jäkäläniemi. Vaimona Riitta Heikintytär Vallioniemi.