Lukijalta
Mielipide

Lukijalta: Koronapandemia horjuttaa ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuutta

Suomen kansallinen tavoite on ollut, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Turvallisuus luo kansalaisten hyvinvointia. Se on yksi hyvinvoinnin perusvaatimuksista. Ihmisen kokema turvattomuus on myrkkyä hyvinvoinnille.

Turvallisuudella on huomattava merkitys myös yksittäisen kunnan, alueen, maan ja maaryhmän kilpailukyvylle. Turvallisuuskysymyksillä on huomattava merkitys elinkeinoelämän ja sitä kautta yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta.

Meneillään oleva koronapandemia on ajankohtainen esimerkki siitä, miten se vaikuttaa turvallisuuteen ja sitä kautta em. tasojen kilpailukykyyn. Turvallisuus tulee nousemaan kilpailukykytekijänä talouspolitiikan, verotuksen ja osaamisen rinnalle.

Tulevaisuuden matkailussa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota turvallisuuteen. Kuusamolla on hyvät mahdollisuudet ”uudessa normaalissa” vahvistaa asemaansa turvallisena luontomatkailukohteena.

Varautuminen erilaisiin uhkakuviin turvallisuussuunnitelmilla on jälleen osoittautunut kannattavaksi investoinniksi. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” -sanonta pitää tämän kertaisessa pandemiatilanteessakin hyvin paikkansa.

Koronatilanteen aikana olemme voineet seurata viranomaistahojen toimintaa ja siinä onnistumista niin valtakunnan kuin laajemmin niin Euroopassa ja eri puolilla maailmaa.

Tänä päivänä ja tulevaisuudessa keskeistä on tiedon kulku eri viranomaisten välillä ja tilannekuvan mobiili saatavuus. Tiedotusvälineiden kautta on kansalaisia pidetty hyvin tilanteen tasalla.

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät mm. turvallinen koti-, asuin-, koulu- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut sekä hyvin toimiva liikenneympäristö. Tärkeätä on myös, että apua saa silloin, kun sitä tarvitaan.

Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin ja suuronnettomuuksiin. Yhteiskunnan eri tasot ovat varautuneet erilaisiin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin.

Myös meillä jokaisella kuntalaisella on tärkeä rooli turvallisen yhteisöllisyyden rakentajina.

Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyyden kasvu on aina syrjäytymisriskiä kasvattava ilmiö. Heikko koulutustaso ja sitä kautta erilaisten osaamisvalmiuksien puuttuminen lisäävät riskiä jäädä syrjään työelämästä ja yhteiskunnasta.

Perheiden hyvinvointi ja huolehtiva vanhemmuus ovat keskeisiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä. Korona-aikana on ”punnittu” perheiden dynamiikkaa selviytyä karanteenin omaisissa oloissa.

Suomessa ollaan aloittamassa hybridivaihe rajoitusten käytön osalta. Maan hallitus on yhtenä purkutoimena päättänyt koulujen avaamisesta.

Yhtenä perusteena on ollut saada selville, miten etäopetuksen aikana saavutettu peruskoululle asetettuja tavoitteita. Mitkä asiat ovat edenneet hyvin ja mitä korjaustoimia tarvitaan tulevaa syksyllä alkavaa lukuvuotta silmällä pitäen. Huoli on hallituksella ollut myös lasten syrjäytymiskehityksestä.

Tämän viikon torstaina peruskoululaiset palaavat fyysisesti koulun penkeille. Kahden viikon ajan on tehty paljon valmisteluja, jotta koulunkäynti olisi turvallista.

Koulujen merkityksestä on tämän kevään aikana saatu vahvistusta sille, koululaitos on tärkeä tekijä myös turvallisen tulevaisuuden näkökulmasta.

Turvallisuus luo hyvinvointia. Turvallisuuden takaaminen on yhteinen ponnistuksemme!

Martti Turunen (ko.)Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja