Oletteko koskaan ajatelleet, kuinka pahalta kiroileminen kuulostaa lapsen, nuoren tai aikuisenkin suusta?
Tätä väkevää kielenkäyttöä kuullaan koulussa, kotona, kavereiden luona ja muualla useasti. Miksi näin tehdään, miksi siihen ei enää puututa samalla tavalla?
Lasten ja nuorten näkemyksestä kiroilua käytetään siihen, että olisi jotenkin coolimpi ihminen ja pääsee mukaan porukkaan. Onko siinä mitään järkeä?
Jos vastasit ei, hyvä niin, koska osa nuorista ja lapsista häiriintyy ja oppii turhan taidon liian aikaisin. Moni kiroilee, kun kuolee pelissä tai satuttaa itseään.
Osa lapsista ja nuorista kyllä osaa viimeiseen tippaan pidätellä kiroilua, mutta niitä on harvassa. Minne katosi vanhan ajan tavat, että kiroilua paheksuttiin?
Aikuisten näkökulmasta, sillä väkevällä sanalla ilmaistaan vihaa usein. Moni aikuinen on myös uupunut sanomaan joka kerta lapselleen olematta sanomaan samoja sanoja kuin aikuiset.
Aikuisten pitäisi olla malliesimerkkejä siitä, että sanat ovat aivan hyödyttömiä ja ne särähtävät korvaan. Myös nuoret, te olette tarpeeksi isoja jo ymmärtämään sen, että kiroilu saattaa kuulostaa pahalta omastakin suustakin.
Miksi haluatte huomion sanomalla jonkun kirosanan, vaikka siitä tulisi cooli ja suosittu olo?
Moni haluaisi, että kiroileminen otettaisiin vakavasti huomioon ja tulevaisuuden sukupolvia ajatellen emme haluaisi omien lasten suusta kuultavan moisia sanoja.
Ottakaa askel askeleelta tavoitteeksi olla kiroilematta sana kerrallaan.
Miettikää sen jälkeen, että kuinka vapauttavaa on, kun ei tarvitse käyttää sanoja arjessa aikuisia vastaan, kun molemmat osaavat hienotunteisen keskustelun ja jättävät väkevät sanat pois.