Lukijalta
Mielipide

Lukijalta: Suomen pisin kampaamokatu löytyi Kitkantieltä

Kuusamon keskusta elää yhtä suurimmista ”murroksistaan” sanan varsinaisessa merkityksessä. Tälle kaikelle on selityksensä ja syynsä. Kehitystä eivät voi estää edes kuusamolaiset. Kaupunkirakenteelle ovat tyypillisiä erilaiset mallit, joissa toistuvat tietyt periaatteet.

Kaupungille on tyypillistä ydinkeskusta eli CBD (central business district), johon sijoittuvat keskeiset liiketoiminnot. Perinteisesti ydinkeskusta muodostui liikenteellisesti risteyskohtaan, jonne johtivat tiet ympäröivältä alueelta. Ydinkeskuksia voi olla useitakin kaupungin koosta riippuen. Suurissa kaupungeissa on pääkeskus ja tämän lisäksi alakeskuksia, jotka palvelevat osa-alueiden liikekeskuksina.

Kuusamon alkuperäinen CBD sijaitsee neljäntien risteyksessä, johon ovat johtaneet tiet maaseudulta ja ympäröivältä alueelta. Keskeisenä liikekatuna toimi Kitkan tie, jonka varrelle sijoittuivat kauppaliikkeet ja muut toimijat, jotka saivat asiakasvirtansa liikenteestä. Monopoliyrityksille keskeinen sijainti ei ole tärkeää, koska asiakkaat hakeutuvat niihin sijainnista riippumatta.

Palveluntarjoajien sijoittumista ohjaa niiden vuokranmaksukyky. Yritykset, joilla on hyvä vuokranmaksukyky voivat sijoittuu horisontaalisesti keskeisille paikoille, jotka ovat ydinkeskustassa. Horisontaalisen sijoittumisen lisäksi on vertikaalinen sijoittuminen eli se, sijoitutaanko katutasoon vai ylempiin kerroksiin.

Vuokratasossa on eroa horisontaalisessa ja vertikaalisessa suunnassa. Vuokranmaksukyky pitää ymmärtää laajasti, sillä käsite ei tarkoita pelkästään vuokraa vaan myös tonttimaan hintaa.

Lisäksi on erikoistuneita katuja, joiden varteen sijoittuvat saman alan yritykset eli voi olla pankki-, huonekalu-, ravintola- ja automyyntikatuja. Saman alan yritykset hyötyvät yhdessäolosta, sillä useamman saman alan liikkeen vetovoima on aina yhtä liikettä suurempi. Keskittyminen synnyttää kilpailua, mutta se toimii myös vetovoimatekijänä.

Kuusamon kaupallinen ydinkeskusta siirtyi Ouluntaipaleelle. Tämä on jo selvästi ollut havaittavissa vuosikymmenen. Kehitys voimistuu koko ajan. Kuluttajat liikkuvat ko. alueella. Liikenteellisesti Ouluntaipaleen alue on myös keskeisellä paikalla 5-tien liikenteeseen nähden. Tähän keskustaan on turistien ja paikallisten asukkaiden helppo tulla. Kaikki tiet johtavat nyt ko. risteykseen kuten ennen neljäntien risteykseen.

Ydinkeskustan siirtymisen taustalla oli ratkaisut 5-tien kulusta ja Prisman sijoittuminen. Sen, miksi Prisma sijoitettiin nykyiseen paikkaansa, tietävät kuusamolaiset. Tästä saamme kiittää yhtä naista, joka pyörsi jakokunnan päätöksen päälaelleen. Prisma veti perässään kilpailijat ja muun vähittäiskaupan. Elintarvikekauppa ja suurmarketit ohjaavat tänä päivänä asiakasvirtoja, koska jokaisen on saatava syötävänsä jostakin.

Tänä päivänä suurmarketit ovat muuttuneet ostoskeskuksiksi, joiden sisällä on ns. ostoskatuja. Liikkeet vuokraavat liiketiloja, jotka ovat tehokkaita omistajan kiinteiden kustannusten pienentäjiä. Ostoskeskusten neliövuokrat ovat hyvinkin korkeita, koska liikennevirrat takaavat asiakkaat. Parturiliike voi saada ostoskeskuksen muutaman neliön korkealla vuokralla esim. Kitkan tieltä kolminkertaisen toimitilan tai pienentää vuokrakulujaan tyytyessään samankokoiseen tilaan.

Liike- ja ostoskeskusten suunnittelu on tarkkaan laskentaa. Ensinnäkin pitää arvioida asiakunnan riittävyys eri tekniikoilla. Riittävyys ei takaa onnistumista, sillä asiakkaat pitää saada tulemaan ostoskeskukseen. Helsingin alueelta löytyy uusia ratkaisuja, joissa sijaintipaikka on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi. Toiminta ei ole lähtenyt odotetusti käyntiin. Tästä mainittakoon esimerkki Redi, jota markkinoidaan toisenlaisena ostoskeskuksena.

Keskeinen liikepaikka ei takaa välttämättä enää menestystä, jos ostokäyttäytyminen muuttuu. Tästä esimerkkinä Suomen tavaratalokaupan ikoni Stockmann, joka taistelee olemassaolostaan. Kuluttajat muuttuvat ja kaupan tulisi muuttua heidän mukanaan. ”Keskeisyys” häviää tai menettää merkitystään esim. verkkokaupan myötä. Kitkan tielle ja neljäntien risteykselle kävi näin.

Kauppakatujen asiavirtojen vähetessä perinteiset kauppayritykset siirtyvät muualle tai lopettavat toimintansa. Vuokrataso usein laskee, mikä houkuttelee tilanne uutta toimintaa. Näin on käynyt Kitkantiellä. Ihmetyksen aihe on melkoinen, kun lähtee kävelemään Lopotista kohti neljäntien risteystä. Mitä tarjontaa liiketiloista löytyy?

Vaikuttaa siltä, että Kuusamon kampaamo- ja parturiliikkeet ovat pakkautuneet Kitkan tien varteen. En niitä laskenut, mutta paljon oli. Siinä seassa yrittävät pizzeria-yrittäjät taistella vähistä jalankulkijavirroista. Kuluva kesä on ollut Kitkan tien pizzeria-yrittäjille varmasti olemassaolon taistelua. Liiketilat kumisevat tyhjyyttä asiakkaista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tähän on ollut syynä korona, asukasmäärän laskeminen ja katutyöt. Näin syksyllä turistivirratkin ovat supistuneet keskustassa, jos niitä nyt niin sankoin joukoin on ollutkaan. Matkailijat saavat 5-tien marketeista sen, mitä tarvitsevat luontomatkallaan.

Miksi poiketa Kuusamon keskustaan? Kysymys on elintärkeä. Tänä päivänä turisti ei yleensä poikkea johonkin asutuskeskuksen keskustaan, jos tiet eivät sinne pakosta vie.

Pakkoa Kuusamossa ei ole. Miksi luonto- tai talvimatkailija poikkeaisi keskustaan? Miksi?

En löydä sellaista syytä, se tulisi keksiä. Jotain erikoista keskustassa pitäisi olla tarjolla tämän päivän kiireiselle turistille. Kaikki heidän tarvitsemansa palvelut ja aktiviteetit löytyvät Rukalta ja sen ympäristöstä.

Ainoaksi potentiaaliseksi asiakaskunnaksi jäävät paikalliset asukkaat ja heidän tarpeidensa tyydyttäminen. Laskeva asukasmäärä ja verkkokauppa tuovat suuret haasteet Kitkan tielle. Jäljelle jäävät sellaiset toiminnot, joita ihmiset tarvitsevat ja joita ei voida ostaa verkosta: ravintola-, parturi-, kampaamo-, hieronta, kauneus- yms. vastaavat henkilökohtaiset palvelut.

Keskustojen taantuminen on yleinen kehitystrendi kaikkialla. Kävin kesällä Varangin vuonolla ja Euroopan pohjoisimmassa kaupungissa Vardössä eli Vuoreijassa, jonka taloudellinen perusta on Naton tutkatukikohta. Vuoreijan kauppakadun (Strandgata) pituus on noin kilometri.

Kokemus oli hätkähdyttävä, suljettuja liiketiloja kymmenittäin, sortuvia rakennuksia, katu autio, toimiva pikku apteekki ja pari liikettä sekä kaksi aasialaista ruokapaikkaa. Kaupungin pieni asukasmäärä (2000) ei pysty ylläpitämään enää muuta kuin pakollisen apteekin ja yhden ruokakaupan. Kesäturistit tuovat sen verran kruunuja, jotta muutama majoitusyritys vielä sinnittelee. Parturi- ja kampaamoliikkeet Strandgatanilta puuttuivat.

Kitkan tien remontointi ilmeisestikin nopeutti kadun palvelutarjonnan muutostrendiä. Tähän toi oman lisänsä myös korona, joka vei asiakkaat. Kehitystä ei voi estää. Nyt mennään näillä ehdoilla ja lopputulemana on ehompi Kitkan tie. Uusi katu ei ratkaise vähenevää asiakaskuntaa tai tuo turisteja keskustaan.

Keskustalta puuttuu vetovoimatekijä – olisikohan se uusi liikenneympyrä, jossa ajaminen tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen.

Jorma Kananen