Mainos: Sieltä, missä tunnet elä­vä­si. Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lu­ki­jal­ta: Tuntuu välillä ja lähes aina, ettei Kuu­sa­mon ta­lou­del­li­ses­ta hy­vin­voin­nis­ta, ve­ro­tu­lois­ta, työl­lis­tä­mi­ses­tä ja pal­ve­lu­ta­son yl­lä­pi­tä­mi­ses­tä kanna huolta kukaan

-
Kuva: Pekka Peura

Ihmisen kaikella toiminnalla on omat etunsa ja haittansa. Ihminen ei ryhdy sellaiseen, mistä hänelle ei koidu (henkilökohtaista) hyötyä. Hyöty voi olla monenlaista, mutta tänä päivänä euro ohjaa toimintaa lähes kaikessa. Sanotaan, että on Euro-haukkojen aika.

Kuten edellisessä artikkelissa totesin kirjoittelu mahdollisesta kaivostoiminnasta Koillismaalla, on ollut varsin yksinpuolista painottuen uhkakuvien ja haittojen esille esittämiseen. Kun yksipuolista manifestia jauhetaan tarpeeksi, viesti alkaa upota kansalaisiin.

Yksipuolisessa kirjoittelussa on manipulaation piirteitä, joilla pyritään tarkoituksellisesti ihmisten toiminnan ja ajatusmaailman psykologiseen muokkaamiseen.

Mutta kuka kantaa huolta Kuusamon taloudellisesta hyvinvoinnista, verotuloista, työllistämisestä ja palvelutason ylläpitämisestä? Tuntuu välillä ja lähes aina, ettei siitä kanna huolta kukaan.

Kunnalliset päätöksentekijät on velvoitettu ajamaan myös seutukunnan kehitystä, ei pelkästään jarrumiehenä toimimista. Monissa päätöksissä vastuuhenkilöt ovat tehneetkin joidenkin kuntalaisten kannalta ikäviäkin päätöksiä, mutta näinhän se menee.

Euroja ei riitä kaikkeen, jos veropohja ei kasva.

Tuntuu hieman oudolta eräiden ihmisten vouhkaaminen ja väärän tiedon levittäminen kaivostoiminnasta. Heillä ei ilmeisestikään ole huolta, eikä halua paikkakunnan kehittämiselle.

Mitä sitten tulee kaivostoiminnan etuihin, on niitä tarkasteltava kokonaisuutena. En puutu haittapuoliin, koska oletetuista uhkakuvista on kirjoiteltu riittävän paljon.

Kaivostoiminnan vaikutuksia ei voida tarkastella pelkästään suoranaisina eli välittöminä vaikutuksina, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikutuksilla on taipumusta kertaantua eli voidaan puhua kerrannaisvaikutuksista.

Uusi toiminta, oli se sitten kaivos tai mikä tahansa, näkyy ensi sijassa itse kaivosalalla, mutta koska kaikki toiminnat muodostavat ryppään tai verkoston, tuntuvat vaikutukset myös muilla aloilla.

Kerrannaisvaikutusten voima pienenee varsinaisesta toiminnasta etäännyttäessä. Kerrannaisvaikutuksia voitaisiin verrata veteen heitettyyn kiveen tai maanjäristykseen, joka synnyttää etäisyyden kasvaessa vaimenevia aaltoliikkeitä.

Kaivosala on yksi Suomen tärkeimmistä kansantalouden ja hyvinvoinnin peruspilareista. Suomessa on vankka mineraaliklusteri, jonka ympärille rakentuu monenlaista toimintaa.

Varsinaisen kaivannaistoiminnan, joka käsittää tuottajat, rikastajat ja jatkojalostajat, ympärille rakentuu erilaisten, avustavien palveluiden ja laitetoimittajien verkostot.

Kaivosteollisuuden vaikutukset säteilevät useille toimialoille. Kaivostoimintaan tarvitaan itse kaivoksen lisäksi esimerkiksi malminetsinnän palveluja, kaivostoiminnan alihankkijoita, erilaisia kone- ja laitetoimittajia, kuljetuspalveluita kuten myös työntekijöiden elämiseen ja kaivoksen ylläpitoon liittyviä toimintoja.

Kaivostoiminta työllistää kuljetusalan yrityksiä ja erilaisten huoltopalveluiden tarve kasvaa. Vahva kaivostoiminta synnyttää uutta yritystoimintaa paikkakunnalle.

Uudet yritykset luovat uusia, pysyviä työpaikkoja, mikä puolestaan vahvistaa paikkakunnan pysyvää työllisyyspohjaa. Työpaikat lisäävät asuntokysyntää, joka heijastuu asuntorakentamiseen ja asuntojen sekä tonttien hintakehitystä korottavasti.

Uudet työpaikat synnyttävät monenlaista kysyntää, joka heijastuu mm. kaupan eri aloille. Väestöpohja määrittää vähittäiskaupan ja erikoiskaupan tarjontapohjan. Erilaisten palvelujen kysyntä vilkastuu myös.

Syytä ei ole unohtaa myöskään verotulojen kasvua, mikä mahdollistaa palvelurakenteen monipuolistamisen ja kohtuullisen verotuksen. Esimerkiksi Sotkamo alensi kunnallisveroa. Uudet työpaikat voivat olla ratkaiseva tekijä kouluverkoston ylläpitämiseksi tai jopa laajentamiseksi.

Kaivostoiminta on ympärivuotista, eikä sesonkiluonteista kuten matkailu. Matkailu työllistää paljon kausityöntekijöitä, joiden verotulot valuvat usein heidän kotikuntiinsa.

Tosin palvelutarvetta on heilläkin, mutta verotuloja ei kerry Kuusamon kaupungille kustannusten peittämiseksi – ainoastaan kuluja.

Esimerkiksi Lapissa kaivos- ja metalliteollisuus on suurin toimiala. Lappia sanotaankin maailman pohjoisimmaksi kaivos- ja metalliteollisuuden klusteriksi.

Lapissa toimii Euroopan suurin kultakaivos (Kittilä) ja strategisesti tärkeä Euroopan ainoa kromikaivos (Keminmaan Elijärvellä).

Fraser-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen vahvuuksia ovat hyvä geologinen tieto ja merkittävä malmipotentiaali sekä vakaa yhteiskunta, korkea koulutustaso ja infrastruktuurin laatu.

Suomen geopoliittista tilannetta voidaan pitää toimialan kannalta montaa muuta maata riskittömämpänä.

Haasteena on kuitenkin Suomessa investointivarojen niukkuus suuriin kaivoshankkeisiin. Maailman suurimman akkuteollisuuden tarvitseman lituimin esiintymän hyödyntäminen junnaa rahoitusongelmissa.

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys perustuu yksilötasolla lähes aina mielikuviin, jotka eivät perustu faktoihin, vaan yksilön subjektiivisiin mieluisuusnäkemyksiin.

Yksilötasolla hyväksyttävyys perustuu oman edun varjeluun tai edistämiseen. Yleisellä tasolla hyväksyttävyys nojaa yhteisen hyvän edistämiseen, jossa yhteisölle kohdistuvat hyödyt maksimoituvat ja haitat minimoidaan.

Toisaalta tulee muistaa myös se tosiasia, että kaivostoiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tätä näkemystä näytetään yritettävän tietoisesti tai tiedostamatta murentaa levittämällä mediassa disinformaatiota, jota alan edustajat joutuvat jatkuvasti oikomaan.

Virheellisten ja väärien tietojen levittämisestä on myös media vastuussa, ei yksin kirjoittaja. Vallan oudolta tuntuu jopa valheellisten tietojen levittäminen.

Hyvään journalistiikkaan kuuluu aina tietojen oikeudellisuuden tarkistaminen. Ei voi olla niin, että jatkuvien väärien tietojen korjaaminen jätetään kohteen tehtäväksi (kaivostoiminta) – korjatkoon jos ei ole oikein.

Jorma KananenLicenciado en Economía, Valencia,ES
Lähteet: Euroopan Komissio Bryssel 3.9.2020 COM (2020), Komission tiedonantoa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä.
House of Lapland, Lapland Business, Toimialafaktaa: Kaivos- ja metalliteollisuus