Met­sä­ka­na­lin­tu­jen kannat ovat pie­nen­ty­neet Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Kai­nuus­sa mer­kit­tä­väs­ti

Metsokanta on taantunut Pohjois-Suomessa hieman muita lajeja loivemmin. Arkistokuvassa koppelo.
Metsokanta on taantunut Pohjois-Suomessa hieman muita lajeja loivemmin. Arkistokuvassa koppelo.
Kuva: Toivo Kiminki

Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella metso-, teeri-, pyy- ja riekkokannat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kääntyneet selvään laskuun. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa metsäkanalintujen kannat ovat vähentyneet merkittävästi.

Myös Lapissa kannat ovat taantuneet. Kantojen laskua edelsi useampi hyvä vuosi.

Myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kannat ovat pienentyneet merkittävästi. Muualla Suomessa metsäkanalintukannat ovat pysyneet ennallaan tai hieman kasvaneet. Etelä-Suomessa varsinkin teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet.

– Metsäkanalinnuille on tyypillistä huomattavat alueelliset kannanvaihtelut. Niillä alueilla, joilla hurjimmat pudotukset nähdään nyt, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat, erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Esimerkiksi nyt todettu teerikannan muutos noudattaa Lindénin mukaan kohtalaisen hyvin lajille ominaista kuuden─seitsemän vuoden sykliä, sillä edellinen pohjavuosi oli monilla alueilla vuonna 2017.

Oulun Riistakeskuksen alueella teeritiheys laski vuoden takaisesta 21 prosenttia. Metson osalta lasku oli 19,  pyyn 16 ja riekon 44 prosenttia.

Pesintämenestys kuluneena kesänä on ollut riistakolmiolaskentojen perusteella useimmilla alueilla keskinkertainen tai jopa heikko.

Metsolla ja teerellä poikuekoko, poikasosuus ja poikueellisten naaraiden osuus ovat lähellä keskiarvoa. Pyyllä poikueellisten naaraiden osuus on ollut matala jo vuodesta 2014 lähtien, mutta silti kannankasvu on ollut ajoittain myös hyvä.

Riekolla poikueellisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen matala, 40 prosenttia, ja poikueet olivat pienempiä kuin normaalisti.

Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Loppukesän ja syksyn marjasato vaikuttaa poikasten selviytymiseen ravintotilanteen kautta. Tänä vuonna mustikkasato on ollut hyvä koko maassa, ja puolukkasadosta on tulossa hyvä.

– Todennäköisesti sää ja marjasato eivät aiheuttaneet ongelmia metsäkanalintujen pesinnälle, Lindén kertoo.

Näiden lisäksi kuitenkin myös muun muassa myyräkantojen vaihtelulla on merkitystä pesintään.

– Kun myyriä on vähän, useat maapedot saalistavat enemmän maassa pesiviä lintuja. Monilla alueilla, erityisesti Kainuussa ja Oulun seudulla, myyräkanta on ollut alhainen, mikä on voinut heikentää pesimämenestystä. Kannattaa myös muistaa, että poikastuotto oli heikohkoa jo viime vuonna, Lindén toteaa.

Metsäkanalintuja laskettiin tänä vuonna 27.7.–11.8. välisenä aikana. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 866 laskettuun riistakolmioon. Oulun Riistakeskuksen alueella laskettiin 128 kolmiota.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä