Mil­lai­sia seik­ko­ja ää­nes­tä­jän on hyvä tietää alue­vaa­leis­ta? – Ke­rä­sim­me tie­to­pa­ke­tin, lue ne tästä

Suunnittelija Jukka Rönkkönen valmisteli Kuusamotalolla paikkoja kuntoon tiistaina.

Kuva: Mikko Halvari

Keräsimme tiivistetyn tietopaketin, mitä äänestäjän on tiedettävä aluevaaleista.

Milloin on ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä?

Ennakkoäänestys kotimaassa 12. – 18.1.2022 ja ulkomailla 12. – 15.1.2022

Aluevaalipäivä 23.1.2022

Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.

Missä voi äänestää Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella?

Kuusamo

Ennakkoäänestyspaikat: Kuusamotalo, Kainuun Ammattiopisto, K-Citymarket, Prisma, Toimintakeskus Porkkapirtti, äänestysbussi (kirjastoauto). Ennakkoäänestyspäivinä kirjastoautossa ei ole kirjastopalveluja.

Posio

Ennakkoäänestyspaikkana toimii kunnanvirasto/johtokeskus osoitteessa Kirkkotie 1.

Ennakkoäänestys järjestetään myös torstaina 13.1. Kuloharjun kylätalolla klo 12-14.

Laitosäänestys torstaina 13.1.:

klo 9.00-10.00 Valmankoti

klo 10.00-11.00 Rantalakoti

klo 11.10-11.45 Suvanto

klo 12.50-14.30 Valkama

klo 14.45-15.45 Terveyskeskus, päiväsali

Kotiäänestys

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetun laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä.

Kotiäänestys toimitetaan 12.-18.1.2022 äänestäjälle erikseen ilmoitettavana aikana.

Taivalkoski

Ennakkoäänestyspaikka, vanha paloasema, Kauppatie 8.

Aluevaalien kotiäänestys toimitetaan jonakin kotimaan ennakkoäänestyksen ajanjaksoon sattuvana päivänä äänestäjille erikseen ilmoitettuna, kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.

Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys käynnistyy tänään keskiviikkona.

Kuva: Mikko Halvari

Miten koronassa, karanteenissa tai eristyksessä olevat voivat äänestää vaalipäivänä?

Lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä tai koronassa oleva ei saa tulla sisään äänestyspaikkaan. Karanteenissa tai eristyksessä olevan äänestäminen on mahdollista vaalipäivänä äänestyspaikan pihalla tai ennakkoäänestysaikana kotiäänestyksessä tietyin edellytyksin ja erityisiä turvajärjestelyjä noudattaen.

Voit kysyä lisätietoa karanteenissa tai eristyksessä olevien äänestämisestä oman kuntasi keskusvaalilautakunnalta.

Pitääkö äänestäessä näyttää koronapassia?

Äänestäminen on jokaisen äänioikeutetun lakisääteinen oikeus, eikä koronapassia kysytä äänestyspaikalla.

Pitääkö tuoda oma kynä?

– Jos haluaa, voi tuoda mukana oman kynän.

Onko parempi äänestää ennakkoon vai vaalipäivänä?

Ennakkoäänestys tuo joustavuutta, sillä silloin voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen. Ennakkoäänestyksen etuna on laaja valinnanvapaus äänestysajankohdan ja –paikan suhteen. On mahdollista löytää ruuhkaton äänestysajankohta ja äänestyspaikka.

Jos on flunssainen ennakkoäänestysaikana, kannattaa käydä ohjeiden mukaisesti koronatestissä ja tulla äänestämään vasta negatiivisen testituloksen jälkeen ja kun flunssa on parantunut

Onko äänestyspaikoilla maskipakko, millaisia ohjeita noudatettava?

Noudata näitä ohjeita äänestyspaikalla:

Pidä riittävä etäisyys muihin ihmisiin.

Huolehdi käsien puhtaudesta. Käytä käsihuuhdetta.

Käytä äänestyspaikalla kasvomaskia tai kasvovisiiriä, jos se on mahdollista.

Jos sinulla on hengitystieoireita, odota niiden paranemista ennen kuin äänestät ennakkoon.

Mistä asioista aluevaltuustoissa päätetään?

Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.

Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.

Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialueen talousarviosta, palveluverkostosta ja pelastustoimen palvelutasosta, asiakasmaksuista, toiminnan pitkän aikavälin tavoitteista ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista.

Aluevaltuusto myös valitsee suppeamman aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta aluevaltuustoa käytännönläheisemmällä tasolla.

Aluevaltuuston ja -hallituksen lisäksi muita lain määräämiä toimielimiä ovat tarkastuslautakunta ja saamen kielen lautakunta sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot. Näiden lisäksi valtuusto voi nimetä muita tarpeelliseksi katsomiaan elimiä kuten erilaisia lautakuntia tai valiokuntia.

Mitkä tehtävät siirtyvät kunnilta aluevaltuustoille?

Aluevaaleissa on kyse jokaisen arkea koskevista asioista. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.

Tähän asti kuntien vastuulla olleista sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta ja pelastustoiminnan järjestämisestä jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.

Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa:

Perusterveydenhuolto, Erikoissairaanhoito, Sosiaalihuolto, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Työikäisten palvelut, Ikääntyneiden palvelut, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Vammaispalvelut, Oppilas- ja opiskelijahuolto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Pelastustoimi.

Montako valtuutettua valitaan?

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 79 valtuutettua ja sama määrä varavaltuutettuja sekä Lapin alueelle 59 valtuutettua ja sama määrä varavaltuutettuja.

Milloin aluevaltuustojen toimikausi alkaa ja mihin asti se kestää?

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi on 1.3.2022 – 31.5.2025

Miten maakuntavaltuustojen ja maakuntaliittojen käy?

Hyvinvointialueet sijoittuvat pääosin nykyisten maakuntien kohdille, mutta Uudenmaan maakunnassa on neljä hyvinvointialuetta. Maakuntavaltuustot ja aluevaalit eivät kuitenkaan liity toisiinsa. Maakuntavaltuustot jatkavat tehtäviänsä kuten ennenkin ja päättävät maakuntien liittojen toiminnasta.

Mistä aluevaltuustojen rahoitus tulee?

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja  myyntituloihin.

Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen koko maan taso vuonna 2023 perustuu kunnista siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen vuoden 2022 yhteenlaskettuihin kustannuksiin.