Suomi on onnistunut covid-19-epidemian hidastamisessa. Koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat Suomessa, Norjassa ja Virossa noin kymmenesosa siitä, mitä pahimmin kärsineissä Euroopan maissa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Benelux-maissa tai Britanniassa.
Monissa länsimaissa päivittäisten koronakuolemien lukumäärät ovat laskussa.
Sen sijaan esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa tai jopa Venäjällä joka päivä kuolee pandemiaan enemmän ihmisiä kuin edellisenä päivänä.
Kuolemien määrä on lahjomaton. Tartuntojen määriäkin seurataan, mutta niiden lukumäärä on vain suuntaa-antava.
Eri maissa kun testauksia tehdään erilaisilla perusteilla. Länsimaissa kuolemat tilastoitaneen kohtalaisen hyvin.
Sen sijaan Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan väkirikkaissa tai köyhissä maissa ei aina pidettäne niin tarkkaa lukua siitä, mikä sairaan tai ikäihmisen oikea kuolinsyy on.
Ja esimerkiksi karanteenit tai eristäminen on monissa maissa täysin mahdotonta.
Maanantain tiedotustilaisuudessa Suomen hallitus ilmoitti muuttavansa strategiaansa suhtautumisessa pandemian rajoittamiseen.
Yleisiä rajoituksia aletaan vähentämään. Esimerkiksi koulut tullaan avaamaan, sillä maailmalla on jo kokemusta siitä, että lapset eivät sairastu eivätkä tartuta yhtä herkästi kuin aikuiset.
Sen sijaan testejä lisätään, tartuntaketjut selvitetään ja mahdolliset tartunnan saaneet pannaan karanteeniin. Tätä muuten ehdotin fb-sivullani jo 9. huhtikuuta.
Suomi voi onnistuakin tukahduttamaan viruksen. Kotimaasta. Mutta kun katsotaan koko maailman tilannetta, virus tulee olemaan läsnä ties kuinka kauan.
Kuukausi sitten tällä palstalla kirjoitin, että talouselämän siirtyessä nettiyhteyksiin, lennot tulevat vähenemään ja kallistumaan koronan jälkeen, eikä tavallinen ihminen enää lennä toistuvasti aurinkorannoille.
Nyt näyttää siltä, että mitään ”koronan jälkeen”-aikaa ei tule ehkä vuosikymmeniin.
Jokainen joka matkustaa kaukomaille tai Välimerenkin ympäristöön, ottaa vielä monina tulevina vuosina ison riskin.
Saa tartunnan ja levittää sitä. Tai joutuu karanteeniin. Eikä lomareissu kintaat kädessä, maski tai visiiri naamalla ja kahden metrin päässä paikallisista ihmisistä ehkä tunnu samalta kuin ennen.
Basaarit ja muut eksoottiset kauppakujat tulevat ennen pitkää loppumaan ja turisti jää ilman tungoksen nautintoa.
Matkailu ei tietenkään lopu kokonaan. Hyvin toimeentulevat ihmiset kulkevat edelleen. Käyttävät rahaa, jos heille on tarjota turvallista eksotiikkaa. Igluja, revontulia, lunta, väljiä maisemia, väljiä rinteitä, tungosvapaata ruokapaikkaa.
Koillismaalle tämä on haaste: miten yhdistää tavallinen ja ehkä lisääntyvä kotimaan matkailu vaativan kaukoturistin tarpeisiin?
Kokonaan toinen juttu on muu elinkeinoelämä. Suomessa valtio ottaa lisävelkaa parinkymmen miljardin verran, muut Euroopan maat yhteensä monikymmenkertaisesti.
Tarkoitus on pelastaa yhteiskunnalle välttämätön yritysmaailma.
Se ehkä pelastuu, mutta joskus joku joutuu velat maksamaan. Veroilla? Yhteiskunnan palvelujen leikkauksilla? Se näkee ken elää. Tätä tekstiä luettaessa korona virus on tehnyt maailman väestöön kolmen Oulun kokoisen aukon.