Pää­kir­joi­tus: Ko­ti­maan­mat­kai­lu suojaa Koil­lis­maa­ta, mutta yh­teis­kun­nan on tultava apuun – Toi­mi­via, elin­kel­poi­sia yri­tyk­siä ei saa päästää kaa­tu­maan ti­lan­tees­sa, johon yk­si­kään yrit­tä­jä ei ole voinut va­rau­tua

-
Kuva: Mikko Halvari

Leviääkö Lapin matkailua uhkaava konkurssien aalto myös Koillismaalle (s. 2–3)?

Alkuviikon tärkein puheenaihe on ollut se, kuinka Lapin matkailuyritysten käy, kun korona sulkee rajoja ja supistaa lentämisen minimiin. Kansainvälinen matkailukysyntä Suomeen on romahtanut jopa 95-prosenttisesti.

Lapin Kauppakamarin ja Lapin Matkailuelinkeinon liiton (LME) teettämän kyselyn luvut olivat karuja. Jos ulkomaalaisia matkailijoita ei saada Lappiin, peräti 60 prosenttia yrityksistä kertoo niitä uhkaavan konkurssi tulevan talvikauden loppuun mennessä. Moni yrityksistä arveli, ettei selviä edes kahta kuukautta, jos ulkomaalaisia matkailijoita ei tule. Lapin matkailun arvioidaan työllistävän 8 000–10 000 ihmistä.

Ratkaisujakin kauppakamari ja LME löysivät. Ne esittävät lentoliikenteen hallittua avaamista ja turvallisia "matkailijakäytäviä", joissa matkailijat voisivat viettää lomansa ilman karenssia.

Lapin maakuntahallitus riensi vaatimaan Suomen hallitukselta nopeita toimia tilanteen avuksi. Entinen Posion kunnanjohtaja, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pelkää, että jos apua ei nyt saada ajoissa, Lapin matkailun uudelleenrakentaminen voi kestää jopa koko vuosikymmenen.

Koillismaalla tilanne on osin toisenlainen kuin Lapissa. Kuusamon matkailijoista kolme neljästä tulee kotimaasta, siinä missä Lapissa noin puolet. Silti Koillismaalla kotimaistenkin matkailijoiden osaltaan menetettiin aimo siivu maaliskuusta kesäkuuhun saakka. Kesällä puolestaan on tahkottu ennätyksiä, mutta näyttäisi siltä, että ne eivät riitä korvaamaan koko vuoden menetyksiä.

Yksittäisillä yrityksillä tilanne voi olla hirvittävä. Esimerkiksi Saijan Lomakartanossa käytännössä kaikki talven matkailijat tulevat ulkomailta. Yrittäjän mukaan asiakkaat haluaisivat tulla myös tänä talvena, jos he sen vain turvallisesti voivat tehdä.

Nyt suomalaisen yhteiskunnan on tultava apuun. Toimivia, elinkelpoisia yrityksiä ei saa päästää kaatumaan tilanteessa, johon yksikään yrittäjä ei ole voinut varautua. Turvalliset matkailijakuplat on saatava käyttöön siten, että ne eivät aiheuta vaaraa alueen vakituisille asukkaille.

Jos suomalaiset matkaavat Koillismaan ruskaan ja lokakuun alussa alkavaan laskettelukauteen ja jos kansainvälisiä asiakkaitakin saadaan alueelle turvallisesti, voi konkurssien määrä täällä jäädä pieneksi. Sen eteen on nyt tehtävä töitä.

Kesän hienoista matkailijamääristä huolimatta koronavirustilanne on pysynyt Koillismaalla hämmästyttävän rauhallisena. Yhdessäkään alueen kunnista ei ole vähintään viittä testein todistettua koronavirustapausta, eli kuntakohtaisia tietoja ei luovuteta.

Kuuluuko kunnia sille, miten täällä on toimittu, vai onko kyse puhtaasti tuurista?

Sitä on mahdotonta sanoa, mutta varmasti alueella on tehty monia asioita oikein, kun lopputulos on tämä. Näillä näytöillä turvallisen matkailijakäytävän luomisenkin pitäisi onnistua.