Pää­kir­joi­tus: Luon­to­pää­kau­pun­kiin ei olisi kan­nat­ta­nut rahdata kiviä maail­man toi­sel­ta lai­dal­ta – var­sin­kaan Nel­jän­tien­ris­teyk­seen, joka on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen kohde

-
Kuva: Mikko Halvari

Jos oikein kovasti pinnistelee, niin voisi ajatella että Kuusamon keskustan solmukohta, Neljäntienristeys, on nyt myös väylä maailmalle.

Risteykseen hankitut kivet on tuotu eri puolilta maailmaa. Kattamiseen käytettävä nupukivi on tullut Portugalista, graniittiset reunakivet Kiinasta ja betonikivet Suomesta, kuten Koillissanomat keskiviikkona kertoi.

Sen sijaan pinnistelemättäkin tulevat esiin kansainvälisen hankinnan huonot puolet. Kuusamon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Määttä luki hankinnoista lehdestä ja yllättyi. Hänen mukaansa kaupungin tulisi näyttää esimerkkiä lähialueen hankinnoissa. Tällä kertaa siinä epäonnistuttiin.

Myös Turussa nousi poru, kun kaupunki päätti hankkia kauppatorilleen kivet Kiinasta. Hinta on ulkomaisessa kivessä halvempi, mutta koronakriisin kanssa kamppaileva kotimainen teollisuus tarvitsisi nyt tukea suomalaisista hankinnoista.

Kuusamo on julistautunut Pohjolan luontopääkaupungiksi. Mainoslauseen muuttamiseksi todeksi hankintojen hiilijalanjälki- ja ilmastoasiat on otettava tarkemmin huomioon.

Luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö Kivi ry myöntää, että reunakivien osalta kotimaista tuotantoa ei juuri ole. Sen sijaan järjestön mukaan Suomen nupukivitarve voitaisiin täyttää kotimaisen tuotannon avulla.

Kotimaisen kiven hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin kiinalaisen, sillä suurin osa luonnonkiven ilmastopäästöistä kertyy kuljetuksista, järjestö arvioi.

Kuusamon hankinnassa tämä olisi pitänyt huomioida.

Viimeistään Tommi Kinnusen samannimisen romaanin myötä Neljäntienristeyksestä tuli kuusamolaisille muutakin kuin Kitkantien, Ouluntaipaleen, Kelantien ja Kitronintien yhtymäkohta. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, jota on kelvannut kehnossa asussaankin esitellä turisteille. Remontin jälkeen siitä tulee koko kaupungille mahdollisuus aloittaa jotain aivan uutta.

Niin kuin aina julkisille paikoille tehtävät muutokset, Neljäntienristeyksen kunnostuskaan ei ole saanut pelkkä kiitosta. Nupukivistä ei tykätty siinäkään vaiheessa, kun niiden alkuperä ei ollut selvillä.

Myös koko remontin järkevyyttä on kyseenalaistettu ja sen on arveltu olevan vuosikymmeniä myöhässä.

Tärkeimmäksi asiaksi nouseekin kivikohun jälkeen se, miten saadaan elämää Neljäntienristeyksen ympärille.

Uusi kukkaliike, Monitoimipalvelu Elämänlanka aloitti jo Kelantien puolella. Mutta tilanne ei oikeasti ole kovin synkkä kuin parin korttelin osalta. Kunhan Pölkyn liiketilan viereen suunniteltu tapahtuma-aukio saadaan valmiiksi ja jos Karhunkierroksen ja Danske Bankin entisiin tiloihin löytyy toimintaa, on Neljäntienristeys oikeasti elävä keskittymä.

Nyt sieltä löytyy jo marketteja, kahviloita, ravintoloita, erikoisliikkeitä ja kampaamoita. Huomaa, että kaikista näistä voi puhua monikossa.