Puhtaan Kit­ka­joen ja luonnon puo­les­ta

Tauno Kohonen on koonnut Kitkan sekä kirjaksi että dokumentti-elokuvaksi. Kitkajoki ei ole vain vesistö, se on myös luontoarvo, korostaa Kohonen.
Tauno Kohonen on koonnut Kitkan sekä kirjaksi että dokumentti-elokuvaksi.
Tauno Kohonen on koonnut Kitkan sekä kirjaksi että dokumentti-elokuvaksi.
Kuva: Tauno Kohonen

Kitka on paitsi vesistö, myös idän ja lännen yhdistäjä. Vaikka Koillismaa on vedenjakaja, ei se ole yhteyksien katkoja. Kitka on ollut jo aikojen alusta helpoin tapa päästä Valkean meren rannalle. Sitä se on myös edelleen.

Kitka ja sen ympäristö kuitenkin muuttuu, eivätkä muutos ja uhat ole kaikki myönteisiä. Kaivoshankkeet ovat aivan oma asiansa, mutta huomaamattomat muutokset saattavat olla myös suurimpia.

– Oulankajoen jääpeitteen seuranta on jatkunut jo 51 vuotta ja sen kautta on nähtävissä joen vuotuisen jääpeitteisen ajan vähentyneen selvästi lähes kahdella kuukaudella, kyse on isosta muutoksesta suhteellisen lyhyen ajan kuluessa, kirjoittaa Riku Paavola, Oulangan tutkimusaseman johtaja.

Vaikuttaako luonto sitten ihmiseen. Pirkko Siikamäki vääntää kvartaali-talous-ihmisille asian rautalangasta.

– Vastaukset puistossa käynnin terveydellisten hyvinvointivaikutusten rahallisesta arvosta vaihtelevat nollan ja viidentuhannen euron välillä. Puolet vastaajista koki vaikutuksen olevan yli 150 euron arvoinen, siteeraa Siikamäki matkailijoiden parissa tehtyä tutkimusta.

Oulangan vaikutus aluetalouteen on noin 19 miljoonaa euroa. Puistonhoitoon käytetään noin 700 000 euroa vuosittain.

Tauno Kohosen Kitkajoki-kirja ja elokuva on herätellyt suomalaisia. Kohoselle itselleen Kitkajoki, ja laajemmin Koillismaan luonto, onkin niin tärkeä, että sen puolesta kirja ja elokuva oli tehtävä.

– Luonto vaikuttaa ihmisiin, ja meidän tulee vaikuttaa niin, että puhdas luonto säilyy. Kirjaan on tiivistetty aiheesta parhaat asiantuntija-artikkelit populaarissa muodossa, selvittää Kohonen.

Kirjan Kitkajoki on laajempi käsite kuin vain Kitkajärvestä vetensä saava Venäjälle laskeva vesi.

– Vedet Kitkaan tulevat Posiolta saakka. Kirjassa on myös esillä Korouoma, joka on kokonaisuus, jonka voi myös yhdistää Kitkaan.

Korouoman vesistö tosin laskee Kemijokeen, mutta alueen piirteet ovat samankaltaiset.

– Kitka onkin hyvin laaja käsite. Ja silloin puhutaan veden puhtaudesta ja arvoista. Ihmiset kokevat elävänsä täällä terveellisessä ympäristössä, muistuttaa Kohonen.

Kitkan luonto nousi esille jo takavuosina Kitkanniemen suojelussa. Kohonen oli itse siinä prosessissa mukana. Nyt uhkat ovat jälleen nousseet esille kaivoshankkeiden muodossa. Kohonen nostaakin esille uhan suurimman kärsijän, taimenen.

– Taimen on antanut minulle paljon kokemuksia kalastuksesta. Olen nähnyt kalamiehiä, jotka ovat kiintyneet jokeen. Se kalastajayhteisö oli jo 80-luvulla tosi hieno, ja silloin tuli vielä kalaakin.

Nyt taimenkannan elvytys liittyy myös siihen, mitä Venäjän puolella tehdään.

Kirjan tuotto ohjataankin Kitkan Viisaille käytettäväksi vesistönsuojeluun ja taimenkannan elvyttämiseen.

– Lähtökohta oli myös koota alueen suojelun historiaa yhteen kirjaan. Ei tämä nykyinen suojelu ole mistään tyhjästä lähtenyt. Kaivostoiminta uhkaa veden puhtautta.

 

 

lisätietoja: