Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia. Ennuste perustuu siihen, että sulkutoimet päättyisivät juhannukseen mennessä. Positiivinen asenne, kun puhutaan myös runsaasta puolesta vuodesta. Kolmen kuukauden skenaarion mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia, pahimmissa skenaarioissa lähestytään jopa 100 prosenttia. Tämä merkitsee rankkaa velanottoa. Nyt on kysyttävä rehellisesti, onko Suomella enää paluuta hyvinvointivaltioon.
– Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi, sanoo VM:n osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Hän ennustaa, että yksityiset investoinnit vähenevät merkittävästi. On siis todennäköistä, että seuraavassa lisäbudjetissa toukokuussa hallitus tulee antamaan runsaasti rahaa investointeihin. Mitä siitä kostuu Pohjois-Pohjanmaa ja Koillismaa? Nyt on poliittisten päättäjien ja kuntien johtavien virkamiesten oltava tarkkana, että saamme siivusta ainakin oman osamme.
Koillismaan on kiittäminen investointihalukkuudesta ja -kyvystä esimerkiksi Pölkky Oy:tä, joka rakentaa parhaillaan uuden investointiohjelman puitteissa Ulea Oy:lle huippumodernia höyläämöä, joka tulee kasvattamaan tiedotteen mukaan yhtymän liikevaihtoa noin 30 miljoonaa euroa ja samalla parantamaan kannattavuutta merkittävästi. Me tarvitsemme investointeja ja työpaikkoja myös tälle seutukunnalle.
VM ennustaa, että työttömien määrä kasvaa selvästi ja työttömyysaste nousee valtakunnallisesti 8 prosenttiin, tämän vuoden helmikuussa se oli 6,9 prosenttia. Kuusamon kaupunginjohtaja sanoi Koillissanomille alkuviikosta, että kaupungin työttömyysluvut olivat kriisin alkaessa 9 prosentin luokkaa ja hän uskoo luvun vähintäänkin kaksinkertaistuvan. Tänne tarvitaan siis tuottavia investointeja ja työpaikkoja.
Talouspoliittinen keskustelu on pyörinyt paljolti valtion ja yritysten ongelmien ympärillä. Tämänhetkisen arvion mukaan koronan vaikutus kuntataloudelle on 1,5 miljardia euroa, esimerkiksi Kuusamon kaupungin kohdalla valistunut arvio on noin 7 miljoonaa euroa. Hallitus lupasi toisessa lisätalousarviossaan, että se korvaa koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Kuntaliiton mukaan valtion tuen jakoperusteita ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomalaisille on taas noussut pintaan auttamishalu. Helsingin yliopisto on onnistunut verkkokampanjalla saamaan vajaassa kuukaudessa 500 uutta lahjoittajaa. Heistä valtaosa on yksityishenkilöitä, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon vauhdittaakseen korona-tutkimusta.