Kajaanin ammattikorkeakoulun Valto-hanke tuottaa monipuolista tietoa vapaa-ajanasumisesta muun muassa Kuusamosta ja Taivalkoskelta.
Tulosten mukaan vapaa-ajanasumisen välitön matkailutulo kohdistuu lähinnä vähittäiskauppaan, kun välitön matkailutyöllisyys ohjautuu vähittäiskaupan ohella kiinteistönhoitoon ja -huoltoon. Sen sijaan varsinaiset matkailutoimialat – ravitsemistoiminta, virkistys- ja muut palvelut sekä liikenne – hyötyvät niukasti vapaa-ajanasumisesta, koska vapaa-ajanasukkaat ovat omatoimisia niin ruokailun, harrastusten kuin liikkumisen suhteen.
Vapaa-ajanasukkaat käyttävät pitkälti olemassa olevia palveluita, mikä vahvistaa paikallisia toimialoja sekä ylläpitää paikallista palvelurakennetta ja työllisyyttä. Erityisesti alueilla, joissa vakituinen väestömäärä vähenee, ulkopaikkakuntalaiset vapaa-ajanasukkaat, tilapäiset asukkaat, ovat yrityksille tärkeitä.
He paikkaavat hiipuvaa paikallista kysyntää ja tuovat aluetalouden kiertokulkuun ”uutta” rahaa. Luonnollisesti kohdepaikkakunnan palveluvarustuksen ja -tarjonnan on oltava sellainen, että se tyydyttää vapaa-ajanasukkaiden tarpeet ja kysynnän.
Aluekehityksen näkökulmasta matkailullinen vapaa-ajanasuminen ylläpitää osaltaan kuntien elinvoimaa.
Vapaa-ajanasuminen tarjoaa kyselytutkimuksen mukaan mahdollisuuksia myös uudelle yritystoiminnalle erityisesti kiinteistön-hoidossa ja -huollossa. Vapaa-ajanasukkaat ovat kiinnostuneita lumen aurauspalveluista, korjaus- ja rakennustyöpalveluista sekä puidenkaato-, polttopuiden tekemis- ja puuhuoltopalveluista.
Matkailukeskuspaikkakunnilla, kuten Kuusamossa, esille nousee myös harrastusvälineiden vuokraus. Aluekehityksen näkökulmasta matkailullinen vapaa-ajanasuminen lisää osaltaan kuntien elinvoimaa.
Kiinteistönhoito- ja -huoltopalveluissa on huomioitava muutama seikka. Ensiksi, näiden palveluiden tarve ja kysyntä kasvanee kohdealueilla, joissa omistajat asuvat kaukana vapaa-ajanasunnostaan.
Vakituisen asunnon ja vapaa-ajanasunnon pitkä etäisyys merkitsee harvoja käyntikertoja. Harvojen käyntikertojen väliaikoinakin asunnosta, omaisuudesta, on jonkun pidettävä huolta.
Tästä ovat esimerkkinä viime talven painavat lumimäärät vapaa-ajanasuntojen katolla.
Toiseksi, kyseisen toimialan tarve ja kysyntä lisääntynee kohdealueilla, joissa omistuslajijakauma kattaa yksityisten yritysten/pankkien/vakuutuslaitosten vapaa-ajanasunnot.
Nämä sijaitsevat useimmiten matkailukeskuksissa. Matkailukeskus-tyyppinen vapaa-ajan asuinympäristö korkeatasoisine kiinteistöineen ja monipuolisine omistuslajeineen tarvitsee huomattavassa määrin erilaisia kiinteistönhoito- ja -huoltotoimenpiteitä, koska sijoitus, vapaa-ajanasunto, edellyttää omaisuuden arvosta huolehtimista.
Kolmanneksi, ulkopaikkakuntalaiset vapaa-ajanasuntojen omistajat ovat jo melko iäkkäitä, sillä heidän keski-ikänsä on Kuusamossa ja Taivalkoskella yli 60 vuotta.
Nuoremmilta omistajilta puuttuu ehkä kädentaitojen osaaminen, ja he haluavat nauttia ajasta sekä harrastuksista asunnollaan ilman ”työleiriä”. Edellisiin viitaten kiinteistönhoidolle ja -huollolle lienee tarvetta ja kysyntää.
Mainitut tekijät avaavat mahdollisuuksia yritystoiminnalle, kuten mökkitalkkareille, joilta vaaditaan monipuolisia kädentaitoja, monialayrittäjyyttä. Aluetalouden näkökulmasta kiinteistönhoito ja -huolto -toimiala on mielenkiintoinen, sillä se työllistää pienellä liikevaihdolla – toimiala perustuu henkilökohtaiseen palveluun ja on siten työvoimavaltainen.
