Muutokset yöperhosten määrässä vaikuttavat hyönteisiä syövien lintujen pesimäkantoihin Suomessa. Tuore tutkimus osoittaa, että perhosten runsausvaihtelujen vaikutus vaihtelee linturyhmittäin ja on voimakkaampaa pohjoisessa.
– Syy siihen, miksi yöperhosten runsaus vaikutti lintujen runsauteen vain Pohjois-Suomessa, on se, että pohjoisessa lintujen pesimäkaudet ovat lyhyitä, ravintoverkot yksinkertaisia ja yöperhosten määrän vaihtelu eri vuosina on luonnostaan voimakasta, tutkimuksen pääkirjoittaja, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mahtab Yazdanian kertoo tiedotteessa.
Yazdanianin mukaan tästä syystä tietyn hyönteisryhmän runsauden muutokset heijastuvat lintujen runsauteen todennäköisemmin Pohjois-Suomessa kuin Keski- tai Etelä-Suomessa
– Toisin sanoen pohjoisen alueen linnut ovat riippuvaisempia yöperhosten saaliista verrattuna Keski- ja Etelä-Suomen lintuihin, Yazdanian lisää.
Tutkimuksessa havaittiin yhteys munina tai aikuisina talvehtivien yöperhosten määrän ja niistä keväällä pesimäaikana riippuvaisten paikkalintujen ja kaukaa muuttavien metsälintujen määrän välillä. Tulokset osoittavat, että alkuvuoden yöperhosten runsaus selittää merkitsevästi lintujen runsautta erityisesti havumetsävyöhykkeen pohjoisosassa.
Tämä korostaa tutkijoiden mukaan sitä, kuinka lajien välinen vuorovaikutus on sidoksissa ympäristöön, ja viittaa siihen, että hyönteiskantojen taantuminen voi johtaa niitä syövien lintujen vähenemiseen.
Tutkimuksessa käytettiin 26 vuoden seurantatietoja. Näin kattavat ajalliset ja alueelliset aineistot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia.
– Ekosysteemin monimutkaisuutta, ravintoverkkoa ja hyönteispopulaatioiden vaihteluiden kerrannaisvaikutuksia ravintoverkon ylemmille tasoille, kuten linnuille, on todella vaikea tutkia järjestelmällisesti luonnossa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Yazdanian selittää.
Yazdanianin mukaan yksi vaikeuksista on, että yöperhosten määrä vaihtelee vuodesta toiseen luonnostaan voimakkaasti. Tarvitaan suuria vaihteluja hyönteisten määrässä, jotta voidaan paljastaa vaihtelun merkitys lintujen selviytymiselle ja lisääntymiselle.
Suomen poikkeuksellisen pitkäaikaiset seurannat ovat kerryttäneet tälle tutkimukselle arvokasta tietoa lähes 80 lintulajista ja 400 yöperhoslajista vuodesta 1993 lähtien.
– Tutkimus korostaa pitkäaikaisten seurantaohjelmien arvoa. Meillä on Suomessa onneksi yksityiskohtaisia esiintymistietoja sekä perhosista että linnuista, jotka tutkimuksessamme yhdistetään ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, Oulun yliopiston tutkijatohtori Tuomas Kankaanpää kertoo.
Kankaanpään mukaan lisätutkimuksia hyönteisten määrän vaikutuksista lintuihin tarvitaan erityisesti alueilla, joilla hyönteiset ovat vähenemässä. Seuraavaksi Oulun yliopistossa käynnissä olevassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä perhoslajit ovat tietyille lintulajeille tärkeimpiä ravinnonlähteitä.
Oulun yliopiston johtamaan tutkimusryhmään kuului tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Lapin yliopistosta ja Vrije Universiteit Brusselista.
