Mainos: Sieltä, missä tunnet elä­vä­si. Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Anna Kan­to­lan ko­lum­ni: Tal­vi­vaa­ran ym­pä­ris­tö­on­gel­mat pe­las­ti­vat Kit­ka­joen – pe­las­taa­ko korona ke­sä­mat­kai­lun?


-
Kuva: Ei tiedossa

Koronakriisin keskellä kaivosalaan liittyvät ongelmat ovat tuntuneet melkein mukavilta puheenaiheilta.

Muistanet vielä, miten Talvivaaran ympäristöonnettomuuden aikaan oli iso huoli kaivosten ympäristöturvallisuudesta ja kustannuksista yhteiskunnalle. Kaivoksille tehtiin stressitestejä ja Talvivaaran uppoavalta näyttäneeseen laivaan kaadettiin tilkkeeksi suurella saavilla miljoonittain veronmaksajien rahaa.

Talvivaaran ongelmat herättivät oman kiinnostukseni kotiseudulle Kuusamoon sijoittuviin kaivossuunnitelmiin. Luulenpa, että en ollut ainoa, joka alkoi noihin aikoihin vakavasti pohtimaan suunnitteilla olleen Juomasuon kaivoshankkeen järkevyyttä ja siihen liittyviä riskejä.

Luin Juomasuon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman aika lailla kannesta kanteen. Asia oli ensilukemalta harvinaisen selvä: Kaivostoiminta Kitkajoen penkalle tai Rukan edustalle ei sovi. Kuusamosta ei kestäisi tulla ympäristöonnettomuusuutisia, jotka riskeeraisivat alueen vetovoimaisinta luontoa, elinkeinoja ja imagoa.

Kesällä 2013 pääsin mukaan perustamaan yli tuhannen jäsenen Pro Kuusamo yhdistystä yhdessä muiden paikallisten asukkaiden, elinkeinojen edustajien ja vapaa-ajan asukkaiden kanssa.

Pro Kuusamo on omalta osaltaan työskennellyt luontoon ja luontomaineeseen pohjautuvien elinkeinojen työpaikkojen tuleville sukupolville säilymisen puolesta.

Luontoon ja maineeseen nojaavia työpaikkojahan Kuusamossa piisaa sadoittain pääosin ylisukupolvisissa perheyrityksissä. Maailmalle lähtee jalostettuna ja Kuusamon luontobrändillä myytynä kumipyörien päällä niin puuta, maitoa, kalaa kuin poroa.

Keveimmät vientituotteet kulkevat ihmisten mielissä elämyksinä ainutlaatuisesta luonnostamme eri puolille maailmaa.

Koronakriisin myötä omavaraisuudesta on tullut aiempaa tärkeämpi arvo, niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla. Kotimaista tuotantoa ruuassa, wc-paperissa ja kasvosuojaimissa on alettu pitää kultaakin kalliimpana. Kaivostoimialalla on myös yritetty herätellä keskustelua siitä, että eikö olisi hyvä, että kaivannaistenkin osalta omavaraisuutta pystyttäisiin nostamaan uusien kaivoshankkeiden myötä.

Vaikka omavaraisuus on hyvin kannatettava asia, ei biotuotetehtaita, maataloustuotantoa tai kaivoksiakaan voi kuitenkaan aivan mihin tahansa kestävästi sijoittaa. Elinkeinon omien toimintaedellytysten lisäksi on arvioitava myös vaikutuksia muihin elinkeinoihin, ihmisiin ja ympäristöön.

Tässä maankäytön kuninkailla ja kuningattarilla eli kunnilla ja seuraavissa kunnallisvaaleissa valittavilla päättäjillä on tärkeä roolinsa.

Korona on vienyt Suomessa ihmiset luontoon. Koronakriisin myönteisenä sivuvaikutuksena voi olla kotimaisen kesämatkailun lähteminen vihdoin siihen kasvuvauhtiin, mitä siltä on odotettu.

Tällöin Kuusamon matkailussa palataan sen alkuperäisille juurille. Jo sata vuotta sitten ja hieman myöhemminkin, Helsingin herrat ja rouvat saapuivat nauttimaan Suomen Sveitsistä eli Kuusamosta nimenomaan kesäaikaan niin Kitkajoen Käylän koskelle, Oulangalle kuin Paanajärvelle.

Muuten niin ikävä korona saa ehkä kotimaisen kesämatkailun kukoistamaan. Väitän myös, että muuten niin ikävä Talvivaaran ympäristöonnettomuus puolestaan pelasti Kuusamon luonnon herkimmät kohteet kaivostoiminnan vaikutuksilta.

Ihan mikä tahansa projekti ihan mihin tahansa ei enää muutamien työpaikkojen tai akkujen takia käy.