Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Nyt ei kannata polttaa siltoja edessään – Kotimaan matkailu elpynee ensimmäisenä epidemian jälkeen ja mökkeily luultavasti kaikista nopeimmin

-
Kuva: Mikko Halvari

– Olen huolissani vastakkainasettelusta, joka ryöpsyy varsinkin netissä. Tosiasia on, että mökkiläiset tykkää Kuusamosta, ja kuusamolaiset hyötyy paljon mökkiläisistä ja turisteista. Jos Kuusamon maine menee sen vuoksi, että turisteja syyllistetään ja karsastetaan, niin kaikki häviää.

Näin kirjoittaa lehteä lähestynyt, 40 vuotta Kuusamossa mökkeillyt ulkopaikkakuntalainen.

– Pitääkö se mökki nyt laittaa myyntiin, kun ei meitä sinne Kuusamoon haluta, kysyy melkein heti perään toimitukseen soittanut toinen ulkopaikkakuntalainen.

Nämä yhteydenotot ovat hätähuuto.

Poikkeusolojen myötä suomalaisten oikeuksia on rajoitettu ennenkokemattomalla tavalla. Ennenkokemattomia ovat myös poikkeusolojen aikaansaamat tunnereaktiot.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu erityisesti mökkiläisistä on ollut kuumentunutta heti rajoitusten astuttua voimaan.

Tavallisista matkailijoista valtaosa kaikkosi viimeistään siinä vaiheessa, kun Rukan hiihtokeskus palveluineen suljettiin. Koillissanomissa on kuitenkin seurattu viime viikkoina mökkiläisten tilannetta, ja tulos on ollut selvä: läheskään kaikki alueen kakkosasujat eivät ole halunneet lähteä kotipaikkakunnilleen.

Edes pääministerin tasolta tullut kehotus palata kotiin ei ole tehonnut. Ohjeita pitää noudattaa, vaikka nyt eletään säiden puolesta vuoden parasta aikaa.

Keskustelu ei ole jäänyt vain some-huutelun tasolle, vaan kuusamolaisten suhtautuminen mökkiläisiin nousi esiin myös tiistaina pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Kun puhutaan mökkiläisistä, on hyvä pitää mielessä heidän merkityksensä Koillismaalle.

Kajaanin ammattikorkeakoulun tänä keväänä julkistaman, uraa uurtavan tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden tuoma välitön matkailutulo on Kuusamossa 16,2 miljoonaa euroa ja Taivalkoskella 1,1 miljoonaa.

Mökkiläisten tuoma välitön matkailutyöllisyys on Kuusamossa 98,1 ja Taivalkoskella 5,7 henkilötyövuotta.

Valtaosa molemmista, sekä tulosta että työllisyydestä, koostuu vähittäiskaupasta. Työlllisyydessä nousee esiin isona työllistäjänä myös kiinteistönhoito ja -huolto.

Lisäksi Kuusamon kaupunki saa ulkopaikkakuntalaisten omistamien vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverotuloista vajaan miljoonan euron potin vuosittain. Taivalkoskella näistä kiinteistöverotuloista kertyy vajaat 140 000 euroa.

Onkohan kovin sanankääntein kantaa ottavilta unohtunut, että meidän pitää elää koronavirusepidemian jälkeenkin?

Kotimaan matkailu elpynee ensimmäisenä epidemian jälkeen ja mökkeily luultavasti kaikista nopeimmin.

Mutta näin käy vain siinä tapauksessa, että mökkiläiset tuntevat olevansa tervetulleita.

Korona iskee niin maailman, Suomen kuin Koillismaankin talouksiin kovaa. Olisi typerää koventaa iskua omilla toimillamme.