Mainos: Koil­lis­sa­no­mien jou­lu­tar­jous diginä tai pai­net­tu­na itselle tai lah­jak­si. Tilaa tästä.

Miksi kou­luis­sa ja asu­mis­yk­si­köis­sä esiin tulevia tar­tun­to­ja koh­del­laan toisin? Lue tuoreet tiedot Kuu­sa­mon ko­ro­na­ti­lan­tee­seen ja vas­tauk­sia ylei­siin ky­sy­myk­siin

Kuusamon terveyskeskuksessa on hoidossa neljä koronaviruspotilasta.
Kuusamon terveyskeskuksessa on hoidossa neljä koronaviruspotilasta.
Kuva: Mikko Halvari

Koronaepidemian tautihuippu näyttäisi olevan Kuusamossa yhä rauhoittumaan päin.

Torstai-iltapäivään mennessä on tullut ilmi enää viisi tartuntaa. Keskiviikkona tartuntoja oli kahdeksan ja tiistaina seitsemän.

Myös maanantain tartuntojen luku putosi aiemmin ilmoitetusta noin 35:stä. Todellisuudessa tällä viikolla maanantain ja tiistain aikana on tullut ilmi noin 24 tartuntaa.

Tiistaina kerrottiin, että alkuviikosta olisi tullut ilmi 35 tartuntaa, mutta mukana oli tapauksia, joissa oli kyse viikonlopun aikana tehtyjen pikatestien varmistamisesta PCR-testillä.

Osa on oireettomia, mikä on ikä ja perusssairaudet huomioiden hyvä juttu.
Marika Käkelä.

Kaikkiaan marraskuussa on todettu Kuusamossa noin 180 koronatartuntaa.

– Perhekaranteenit näyttävät rauhoittavan taudin leviämistä. Kun ihmiset pysyy karanteenissa, tauti ei leviä muualle, tartuntatautilääkäri Marika Käkelä kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Tarkkaa tietoa karanteenissa tai eristyksessä olevien määrästä ei kaupungilla ole suoraan antaa, sillä ne pitäisi tilastoida käsin.

Käkelän mukaan karanteenissa on nyt kuitenkin vähemmän ihmisiä kuin eristyksissä.

– Lähtökohtaisesti yhdellä positiivisella on 0–4 karanteeniin määrättyä. Suurin osa on ollut perhekaranteeneja ja kun perheenjäsen on sairastunut, ei se ole poikinut lisäkaranteeneja.

Karanteeni kestää enintään kaksi viikkoa

Karanteeni päättyy kymmenen vuorokauden kuluttua, minkä jälkeen karanteenia voidaan jatkaa 14 vuorokauteen asti, jos oireita on. Jos sairastuneella on yhä oireita senkin jälkeen, ei karanteenia enää jatketa, vaan töistä tai koulusta ollaan sairauslomalla.

– 14 vuorokauden jälkeen perusterve ihminen, jolla ei ole puolustusjärjestelmää heikentävää lääkitystä, ei tartuta virusta edelleen. Virus on poistunut elimistöstä 2 viikon aikana.

Karanteeniin määrätään samassa taloudessa asuvat tai muutoin lähikontaktissa tuntikausia olleet. Karanteenista vapautuu, jos on kahteen kertaan rokotettu tai sairastanut koronavirustaudin kuuden kuukauden sisään.

Katrinkodissa on todettu seitsemällä asukkaalla koronatartunta ja Kiviharjussa 16:lla.
Katrinkodissa on todettu seitsemällä asukkaalla koronatartunta ja Kiviharjussa 16:lla.
Kuva: Vesa Joensuu

Pitkäaikaishoidon yksiköistä Kiviharjun palvelutalossa on sairastunut yhteensä 16 asukasta.

– Ainoastaan muutama on tarvinnut sairaanhoitoa. Asukkaat ovat kahteen kertaan rokotettu ja oireet ovat kohtuullisen lieviä. Osa on oireettomia, mikä on ikä ja perusssairaudet huomioiden hyvä juttu, Käkelä sanoo.

Katrinkodin asukkaiden joukosta on löytynyt testeissä seitsemän koronapositiviista. Henkilökunnasta positiivisia ei ole.

Kukaan asukkaista ei ole tarvinnut sairaalahoitoa. Ensimmäiset tartunnat tulivat ilmi maanantaina.

– Osa on oireettomia ja loput lieväoireisia. Ne joilla on oireita, se on lämpöilyä, vatsaoireita.

Katrinkodin asukkaat ovat saaneet kaksi tai kolme koronarokotetta.

Sairaalahoidossa kaksi vähemmän kuin tiistaina

Sairaalahoidossa on neljä kuusamolaista. Vielä tiistaina sairaalahoidossa oli kuusi kuusamolaista.

Heitä hoidetaan Kuusamon terveyskeskuksessa.

Testaukseen pääsemisessä on yhä ruuhkaa.
Testaukseen pääsemisessä on yhä ruuhkaa.
Kuva: Vesa Joensuu/Arkisto

– He ovat rokotettuja kaikki ja taudinkuva on hyvin lievä, Käkelä kertoo.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa ei tiettävästi ole kuusamolaisia.

Jäljityksessä on Käkelän mukaan yhä ruuhkaa.

– Myös muita flunssaviruksia on liikkeellä, mistä johtuu ruuhkautuminen.

Myös flunssapoli on yhä ruuhkainen ja ajanvaraukseen on yhä ollut hankala päästä läpi. Kuusamolaiset voivat käydä koronatestissä myös Rukan lääkäriasema Benellä.

Käkelän mukaan tartunnanjäljitykseen on yhä lisätty työvoimaa.

Näyttää siltä, että tämänhetkinen tautihuippu on seurasta syysloman kontakteista.

– Seuraavalla viikolla se alkoi nostaa päätään.

Sairaanhoitokapasiteetti ei ole Kuusamossa uhattuna ja rokotustilanne on hyvä, Käkelä kertoo,.

– Tartuntamäärät ovat toistaiseksi laskussa, mikä on hyvä juttu. Se kertoo, että toimet puree.

Käkelän mukaan laajoja altistuksia ei ole tullut.

Miksi THL:n ja Kuusamon luvuissa on eroja? Mihin tilastoidaan perheen jatkotartunnat?
Tartuntatautilääkäri Marika Käkelä vastasi Koillissanomien esittämiin kysymyksiin kaupungin koronainfossa torstaina.
Jenny Halvari
Onko karanteenimääräyksiin tulossa muutosta, kun on tiedossa, että kahdesti rokotettuja on sairastunut?

– Rokote ei suojaa 100-prosenttisesti tartunnalta, mutta vakavalta tautimuodolta se suojaa. Siitä syystä karanteenimääräyksen osalta ei ole harkittu muutosta tehtäväksi.

– Tauti on yleensä rokotetulla lievempi ja hän on vähemmän tartuttava kuin rokottamaton. Ohje on se, että oireisena tulee jäädä kotiin, eikä saa mennä kouluun tai töihin. 2 kertaa rokotettu luonnollisesti jää kotiin ja näitä ohjeita noudattamalla voidaan välttää, että jos kahteen kertaan rokotettu sairastuu, hän ei tartuta muita.

Mistä johtuu ero Kuusamon kaupungin julkisuuteen kertomissa tapausmäärissä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoissa?

– Koko epidemian ajan on nähtävissä ollut, että on useamman päivän viivettä, ennen kuin tiedot siirtyy meidän rekisteristä. THL:n luvut laahaa jäljessä. Esimerkiksi viikonlopun ajalta jo pidemmän aikaa THL:n luvut eivät ole päivittyneet.

– En tiedä, ovatko he muuttaneet tilannetta, kun tapausmäärät lähteneet nousuun. Viikonlopun aikana koko valtakunnassa tuli isompi pompsi kerralla.

Mihin tilastoidaan perheen sisällä jatkotartunnalla sairastuneet, joiden tautia ei testein varmisteta?

– Perheen sisällä keitä määrätään oireitten ja altistuksen perusteella eristyksiin, rekisteröityy diagnoosikoodin mukaisesti meidän järjestelmään ja on mukana meidän luvuissa.

– Heitä on 9 kappaletta marraskuun ajalta, ei merkittävä määrä kokonaislukumäärässä. Se on suhteellisen pieni luku, kun ajattelee kokonaisilmaantuvuuslukua.

Mistä johtuu, että osa vanhemmista kokee, että lähialtistuneita ei ole kartoitettu eikä heihin ole oltu yhteydessä? Oliko tässä nyt uuden aallon alussa puutteita?

– Oli viivettä tässä alussa, mutta kaikille ketkä on katsottu altistuneiksi, on soitettu.

– Luulen, että ajatus tulee siitä, että aiemmin ohjeet lähialtistuksesta oli 15 minuuttia tai pidempään alle 2 m etäisyydellä. Se elää vielä ajatuksissa kuntalaisissa. Sen vuoksi tosiaan moni ajattelee, että on altistunut vaikka yhteydenottoa ei ole tullut.

– Että karanteeniin voidaan asettaa, vaatii nyt useamman tunnin yhdessäolon. Tämä pohjautuu kokemuksiin viime syksyltä, kun  isoja ryhmiä lyhyiden altistusten pohjalta asetettiin karanteeniin, eikä lisäsairastumisia tullut.

– Kohtuuton ihmisen liikkumisen rajoittaminen karanteenilla, jos taudin saamisen riski on pieni, silloin ollaan juridisesti hankalassa tilanteessa. Kriteereitä on muutettu, jotta ei puututa ihmisen liikkumisoikeuden perusteisiin.

Miksi vanhusyksiköiden tartunnat kerrottiin ja kaikki testattiin, mutta koulujen kohdalla on toimittu toisin?

– Jos tauti on kouluikäisille äärimmäisen harvoin vakava, sen vuoksi koululaisten osalta suhtaudutaan asiaan huomattavasti eri tavalla kuin sitten meidän haavoittuvammassa asemassa olevien, puutteellisen immuunipuolustuksen ihmisten kohdalla, jotka on siellä hoivayksiköissä.

– Heidän riskinsä saada vakava tauti on merkittävästi suurempi kuin alaikäisten lasten. Tämän vuoksi toimitaan ihan eri lailla kuin puhutaan pitkäaikaishoidon yksiköistä ja alaikäisistä lapsista.