Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Voisiko Kuusamosta tulla jätteetön kaupunki viidessä vuodessa? Kierrätykseen kannattaa satsata

-
Kuva: Mikko Halvari

Joko vajaan 30 vuoden jälkeen odotus päättyy?

Kuusamon EVO uskoo saavansa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta päätöksen uuden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta tammikuun puolivälissä (KS 9.1. s. 2-3). EVO on hakenut lupaa puhdistamon rakentamiseen Mäntyselkään, Munakka-ahon bioteollisuusalueelle. Jätevedet on määrä johtaa nykyiseen purkuvesistöön Torankiin. Teollisuusalueen kaava puolestaan on tulossa nähtäville helmikuussa ja Kuusamon kaupunginvaltuuston käsittelyyn myöhemmin keväällä.

Vuonna 1992 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri velvoitti Evon etsimään uutta purkupaikkaa jätevesille. Sen jälkeen kuusamolaisten osuuskunnan jäsenten rahoja on käytetty yli puoli miljoonaa euroa selvityksiin. On selvitetty Soilun suuntaa ja Maunujärveä, on haettu päätöksiä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Vajaa vuosi sitten helmikuussa lupaprosessi suorastaan romahti eteenpäin, kun ilmastusaltaiden yllä olevan rakennuksen katto petti lumitaakan vuoksi.

Nykyinen ympäristölupahakemus on jätetty aluehallintovirastoon kesällä 2018.

Energia- ja vesiosuuskunta aikoo aloittaa kilpailutukset hankkeen urakoitsijoista heti luvan saatuaan. Toimitusjohtaja Mika Mankisen mukaan betonivaluja on päästävä tekemään toukokuussa, tai rakentaminen siirtyy suoraan vuodella eteenpäin.

28 vuoden selvitysten jälkeen toivoisi, ettei uusia viivästyksiä enää tule.

Kuusamossa on muitakin isoja suunnitelmia kierrätykseen liittyen. Kaupunginjohtaja Jouko Manninen arvioi jutussa, että Kuusamosta voisi tulla jätteetön kaupunki peräti viidessä vuodessa. Esimerkiksi Jyväskylä havittelee huomattavasti pidempää siirtymäaikaa ja on asettanut zero waste -tavoitteensa ulottumaan vuoteen 2040.

Matkailijoiden kovasti odottama biojätekeräys aloitettiin Rukalla syksyllä. Laajenemisen varaa kuitenkin vielä on. Esimerkiksi Itä-Rukalla Ski Bistrossa ei vielä joululomalla ollut asiakkailla mahdollisuutta laittaa ylijäämiä biojätteeseen.

Kuusamossa selvityksessä on kiinteistökohtainen monilokerokeräys. Monimutkainen termi tarkoittaa sitä, että kotitalous voisi kierrättää oman kiinteistön pihalla sijaitsevien keräysastioiden avulla esimerkiksi sekajätteen, muovin, biojätteen ja metallin.

Konsulttitoimistossa on lisäksi vireillä selvitys siitä, kuinka näin kerätyt jätteet jatkojalostetaan paikallisessa kiertotalouslaitoksessa teollisuusalueella.

Ympäristöystävällisyys on matkailijoille yhä tärkeämpi arvo. Huoli ilmastonmuutoksesta ohjaa valintoja kohteisiin, joissa ympäristöstä pidetään huolta.

Jätteiden käsittely on yksi matkailijalle näkyvimpiä osoituksia siitä. Sen painoarvosta kertoi esimerkiksi se, kuinka paljon reissaajat hämmästelivät biojätekeräyksen puuttumista ennen kuin se saatiin Rukalla toimimaan.

Vielä matkailijoita tärkeämpää on Koillismaan ainutlaatuisen luonnon säilyminen sen itseisarvon vuoksi.