Kolumni

Pekka Vir­ta­sen ko­lum­ni: Kun joku kertoo vie­rail­leen­sa Poh­jan­maal­la, ei ke­nen­kään mieleen juo­lah­da, että hän olisi käynyt Kuu­sa­mos­sa – maa­kun­ta­ja­ko ei ole joka suh­tees­sa mie­le­käs

-

Tämän kolumnin sytykkeenä on Matti Ervastin 9.12. julkaistu kirjoitus ”Koronarajoitukset Kuusamossa”. Siinä hän tivaa, miksi Kuusamossa pistetään pelit seis kun korona riehuu Oulussa.

Kuten jutusta sinänsä ilmeneekin syynä on kuuluminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja samalla sairaanhoitopiiriin, jossa Oulun seudun rajoitukset on ulotettu reuna-alueillekin. Muuallakin ne on annettu ainakin pääsääntöisesti sairaanhoitopiireittäin.

Pohjois-Pohjanmaa on hyvin epäyhtenäinen maakunta ja Kuusamon kuuluminen siihen perustunee joihinkin Ruotsin vallan aikaisiin rajanvetoihin. Nimi on huono, sillä sen koillisin kolkka käsittää alueita, jota kansa ei mielessään liitä Pohjanmaahan.

Entisenä eteläsuomalaisena väittäisin, että jos joku siellä sanoo vierailleensa Pohjanmaalla, kenenkään mieleen ei juolahda, että hän olisi käynyt Suomen itärajan tuntumassa Kuusamossa.

Pohjanmaalla tarkoitetaan Perämeren ja Merenkurkun rannikkoseudun tasaisia ja alavia maita, joita suurten korkeuserojen Kuusamon ylänkö ei lainkaan muistuta.

Maakuntien pinta-alajättiläistä Lappia lukunottamatta muut maakunnat ovat pienempiä ja sisäisiltä olosuhteiltaan Pohjois-Pohjanmaata yhtenäisempiä. Maakunnan lounaisnurkan Kalajoki on meistä kaukana ja luonnonoloiltaan hyvin erilainen kuin Kuusamo.

Koronarajotukset ei ole ollenkaan ainoa asia, jossa maakunnan länsiosien tilannetta sovelletaan vähemmän järkevästi Kuusamoon.

Kun metsäpalovaroitukset vielä annettiin läänikohtaisina, tänne kerran määrättiin sellainen vaikka maassa oli useamman desimetrin yhtenäinen lumipeite.

Lapin kaakkoiskulman sisään työntyvän pahkan muodostava Kuusamo liittyisi jo karttakuvan nojalla, ilmaston perusteella ja luonnonmaantieteellisin syin parhaiten Lappiin, jonka useiden eliölajien eteläisin esiintymispaikka se on.

Toiseksi luontevinta olisi kuuluminen Kainuuseen, johon monet eteläisemmän Suomen asukkaat sen mielessään liittävätkin. Tämä virhe löytyy toisinaan painetusta sanastakin.

Tässä tilanteessa Reino Rinne ryhtyikin ajamaan omaa maakuntaa nimellä Koillismaa, mikä olisi oikein hyvä ajatus, mutta viimeistään Pudasjärven suuntauduttua Oulun seutuun vailla riittävää väestöpohjaa.

Lappiin liittymisestä keskusteltiin viime vuosikymmenellä ja suuri osa matkailuväestä piti suunnitelmaa hyvänä, sillä Lapilla on tällä sektorilla hyvä imago.

Enemmistö kuusamolaisista taitaa kuitenkin olla muutosta vastaan, sillä liikenneyhteydet ja taloudelliset siteet Oulun suuntaan ovat olleet jo pitkään vankat. Varsinkin ikäihmisten kohdalla on saattanut vaikuttaa myös suurempi luottamus Oysiin kuin Lapin keskussairaalaan.

Tätä kirjoittaessani koronan ilmaantuvuusluku on Pohjois-Pohjanmaalla 125,9 ja Lapissa 34,1 , mitä Kuusamon kuuluminen Lappiin vielä hivenen laskisi. Harva asutus varjelee tartunnoilta. En nyt kuitenkaan lähtisi Matin tapaan aivan päättäjiä lyttäämään, sillä heillä on suuri vastuu ja Kuusamon hyvä tilanne ( 9.12. mennessä 16 tapausta) perustuu paljolti siihen, että tiukkana on oltu. Tauti hyppää äkkiä naappuripitäjään ja siirtyminen kuntakohtaisiin rajoituksiin voisi nopeasti muuttuvissa tilanteissa synnyttää sekasotkun. Kun kuulumme Pohjois-Pohjanmaahan , monet meitä koskevat päätökset tehdään Oulussa ja jos sote menee joskus läpi entistäkin useammat. Koronan kohdalta ongelmaksi on nousemassa valitettavan yleinen järjetön rokotusvastaisuus, joka uhkaa laumasuojan muodostumista. Huomattava osa kansasta näyttää haluavan jatkaa rajoituselämää.